Lukijalle (nro 2/2022)
Tasa-arvoisen lukemisen tiellä on monenlaisia esteitä. Esteet voivat olla fyysisiä tai kielellisisä. Virikkeitä 2-2022 käsittelee erilaisia esteitä ja yrityksiä madaltaa niitä.
Luku- ja kirjoitushäiriöt (lukihäiriöt) ja erilaiset hahmotushäiriöt ovat haitanneet monen lapsen, nuoren ja aikuisen oppimista. Lukihäiriöisiä on saatettu pitää tyhminä ja laiskoina. Lukutaidon systemaattinen testaus ja oppilaiden tukeminen kouluissa on ollut vasta joitakin vuosikymmeniä osa koulun arkea. Onnekas se oppilas, jonka kohdalle on osunut ymmärtävä ja taitava opettaja.
Tamperelainen Aino Hagner on toiminut luokanopettajana, musiikinopettajana ja erityisopettajana. Pitkä kokemus erilaisissa kouluissa erilaisten oppilaiden opettajana on kartuttanut vahvan ammattitaidon. Artikkelissaan hän kertoo kokemuksistaan ja oivalluksistaan.
Kuurojen ja sokeiden lasten opettamisella on yli sadan vuoden historia. Koulut olivat alkujaan sisäoppilaitoksia ja tiettyihin ammatteihin valmentavia. Nykyään näkö- ja kuulovammaiset osallistuvat muiden ikäluokkansa oppilaiden kanssa perusopetukseen. Kehittyneet apuvälineet ja avustajat helpottavat oppimista ja opettamista.
Marketta Könönen kuvaa jutussaan kuurojen opetusksen historiaa ja käytäntöjä. Viittomakielen tulkki ja opettaja Outi Manusen haastattelu on oiva oppitunti viittomakielen syntyyn, sisältöön, käyttöön ja termien selityksiin.
Aikaisemmin Sokeiden kirjastona aloittanut ja toiminut Celia on laajentanut kokoelmiaan myös muille erikoismateriaalia ja apua tarvitseville. Suunnittelija Marjo Kauttonen Celian kirjastosta kirjoittaa kirjaston historiasta, toiminnan periaatteista, kokoelmista ja yhteistyöstä koulujen ja muiden tahojen kanssa.
Millaista sitten on tuottaa helposti ymmärrettävää ja houkuttelevaa kirjallisuutta? Haastattelussa kaksi kokenutta kirjailijaa Tittamari Marttinen ja Marja-Leena Tiainen kertovat selkokielellä kirjoittamisesta, sen haasteista ja onnistumisen ilosta. Jenna Purhonen kuvaa lukihäiriötään ja ääneenlukemisen kammoa. Selkokieli avasi hänelle kirjallisuuden idean. Lukeminen ei ole ainoa tapa luoda ja tuntea. Purhonen luo omaa videokirjaa, tuntee ja ajattelee englanniksi.
Anna Sidorova kertoo millaista on lukeminen monikielisessä perheessä ja kulttuurissa.
Netistä löytyy kymmeniä sivustoja lukemisesta ja sen esteistä eri näkökulmista. Vinkkejä, tietoa ja osaamista etsiessään hyviä lähteitä ovat myös Lastenkirjainstituutin ja Lukukeskuksen sivut.
Selaamisen ja löytämisen iloa kaikille.
Kirjoittaja: Marketta Könönen
Virikkeitä 2-2022 Sisällys
- Aino Hagner:
En mää varmaan opi ikinä lukemaan! – oppimisen oivalluksia kaikenlaisten oppijoiden kanssa - Marketta Könönen:
Kenen äidinkieli on viittomakieli? - Viittomakielen tulkin Outi Manusen haastattelu
- Marjo Kauttonen:
Celia yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen lukemisen edistäjänä - Selkokielellä kirjoittaminen
Haastattelussa Tittamari Marttinen ja Marja-Leena Tiainen - Jenna Purhonen:
Lukihäiriö, luovuus ja tunnekieli - Anna Sidorova:
Monikielinen lukutaito ei synny itsestään