Celia yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen lukemisen mahdollistajana
Kirjoittaja: Marjo Kauttonen
Celia on tehnyt työtä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen lukemisen eteen jo yli 130 vuotta. Säätyläisnaisten aloittamasta vapaaehtoistyöstä on kehittynyt erikoiskirjasto, joka tuottaa ja tarjoaa kirjallisuutta saavutettavissa muodoissa, kuten pistekirjoina ja äänikirjoina. Lisäksi Celia opastaa julkaisijoita ja kustantajia saavutettavuusasioissa ja pyrkii tekemään yhteistyötä yhdenvertaisen lukutaidon ja lukemisen tukemisen eteen muiden alan toimijoiden kanssa.
Senaattorin tytär Cecilia Mechelin perusti 23-vuotiaana Böckerna åt de Blinda (Kirjoja sokeille ) -yhdistyksen vuonna 1890. Mechelin halusi ystävättäriensä kanssa ”avata kirjallisuuden aarreaitan sokeille”. Yhdistyksen jäsenten tehtävänä oli jäljentää Braillen pistekirjoitusjärjestelmään perustuvia kirjoja käsin kirjain kirjaimelta.
Yhteiskunta alkoi tukea kirjaston toimintaa taloudellisesti 1920-luvulla. Vasta 1960-luvulla kirjojen lukeminen alettiin mieltää oikeudeksi, jonka yhteiskunta on velvollinen järjestämään kaikille kansalaisilleen – myös niille, jotka eivät voi lukea painettua tekstiä. Siirtyminen valtion omistukseen vuonna 1978 merkitsi muun muassa resurssien lisääntymistä ja siirtymistä yhteiskunnallisen päätöksenteon piiriin.
Kirjasto otti nimen Celia käyttöön vuonna 2001 kunnianosoituksena perustajalleen.
Lainsäädäntö ohjaa Celian toimintaa
Lainsäädäntö määrittelee, keille kaikille Celian palvelut on tarkoitettu. Palveluihin ovat oikeutettuja henkilöt, jotka eivät voi lukea painettua kirjaa jonkin vamman, sairauden tai niihin rinnastettavissa olevan syyn vuoksi.
Tällä hetkellä Celian toimintaa sääntelevää lakia näkövammaisten kirjastosta ollaan uudistamassa. Uudistuksen myötä kirjasto saanee muun muassa uuden nimen, joka kertoo nykyistä selkeämmin, että Celia palvelee myös muita lukemisesteisiä kuin näkövammaisia. Laki astunee voimaan 1.1.2023.
Celia kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan ja on verovaroin toimiva erikoiskirjasto, joka sijaitsee Helsingissä Itäkeskuksen Iiris-talossa. Celian palvelut ovat valtakunnallisia ja asiakkailleen maksuttomia.
Kirjastossa työskentelee tällä hetkellä noin 45 henkilöä. Kirjastossa työskentelee kirjastoammattilaisten lisäksi muun muassa oppimateriaalisuunnittelijoita, saavutettavuusasiantuntijoita ja verkkopalvelusuunnittelijoita.
Yhteistyötä koulujen ja kirjastojen kanssa
Celian palveluiden piiriin voi liittyä kuntien yleisten kirjastojen kautta. Asiakkaaksi voi liittyä minkä ikäisenä tahansa. Alle 15-vuotiaan rekisteröimiseen tarvitaan lupa vanhemmilta. Asiakkaalla ei tarvitse olla mukanaan kirjallista todistusta lukemisen esteestä.
Myös kouluissa voidaan liittää oppilas palvelujen käyttäjäksi. Celia aloittaa syksyllä 2022 koulujen palvelumallin kehittämisen, jossa yhtenä tavoitteena on helpottaa oppilaan liittämistä palvelujen piiriin. Celiassa koetaan tärkeäksi myös kehittää yhteistyötä sekä kirjastojen että koulujen kanssa, jotta Celian kirjat jäisivät oppilaille aktiiviseen käyttöön.
Kustantajien sähköisten oppimateriaalien lisääntyminen on vähentänyt tarvetta Celian äänioppiaineistoille. Celia myös tukee julkaisijoita ja kustantajia saavutettavuuteen liittyvissä asioissa.
Lasten ja nuorten asiakkaiden määrä kasvanut nopeasti
Lasten ja nuorten sekä koulujen asiakasmäärässä on tapahtunut iso muutos muutaman viime vuoden aikana. Vuonna 2018 käyttöön otettu koulujen palvelumalli ja oppikirjojen maksuttomuus lisäsivät lasten ja nuorten asiakkaiden määrää lyhyessä ajassa, ja samalla Celian koko käyttäjäkunta muuttui nuoremmaksi ja moninaisemmaksi. Lasten ja nuorten asiakasaktiivisuus on kuitenkin hälyttävän alhainen.
Vielä vuonna 2017 alle 18-vuotiaita asiakkaita oli Celiassa 4005 henkilöä, kun taas vuoden 2021 lopussa vastaava luku oli lähes 28 000. Vuonna 2017 Celiassa oli asiakkaana 873 koulua. Vuonna 2021 kouluja oli asiakkaana 2257 kpl.
Lasten ja nuorten osuus koko Celian asiakaskunnasta oli viime vuonna 44 %. Aktiivisia, eli vähintään yhden kirjan lainanneita, heistä oli 43 %. Koulujen rekisteröimistä asiakkaista vain 17,6 % oli kuunnellut sovelluksella tai selainkuuntelussa kolme tuntia tai enemmän vuoden 2021 aikana.
Alle 18-vuotiaista asiakkaista 2 prosentilla on näköön liittyvä lukemiseste, kun taas oppimisvaikeus on 68,3 prosentilla. Muu lukemiseste tai tieto lukemisesteestä puuttuu 29,8 prosentilla. Kaikilla Celian asiakkailla näköön liittyvä syy on 22,1 prosentilla ja oppimisvaikeus 48,5 prosentilla, muista lukemisesteistä ei ole tietoa. Suurin osa alle 18-vuotiaista on verkkoasiakkaita, lapsista ja nuorista vain 0,2 prosenttia lainaa CD-levyjä.
Celian kokoelmassa on noin 4 300 äänikirjaa lapsille ja nuorille. Kirjoista hieman päälle tuhat on ruotsinkielisiä.
Tuhansia tarinoita, loruja, satuja ja seikkailuja äänikirjoina
Celian kokoelmassa on noin 4 300 äänikirjaa lapsille ja nuorille. Kirjoista hieman päälle tuhat on ruotsinkielisiä. Lisäksi Celiasta voi lainata oppikirjoja eri luokka-asteille sekä korkea-asteen opintoihin. Myös ammatillisiin ja erityisammatillisiin opintoihin tuotetaan jonkin verran materiaaleja. Koulujen palvelumallin kehittämisen ohella yhtenä tavoitteena on edistää yhteistyötä erityisammatillisten oppilaitosten kanssa.
Celia tuottaa vuosittain vain pienen osan kaikesta Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta. Osa äänikirjoista tuotetaan yhteistyössä kustantajien kanssa.
Kirjallisuutta löytyy laidasta laitaan aina saduista ja fantasiaromaaneista runoihin ja tietokirjoihin. Yksi tärkeä kirjallisuudenlaji ovat selkokirjat.
Celian äänikirjat ovat ainakin toistaiseksi Daisy-kirjoja. Daisy on ympäri maailmaa käytössä oleva digitaalinen saavutettava kirjamuoto, joka voi sisältää ääntä, tekstiä ja kuvia, ja se sopii erilaisille lukijaryhmille. Daisy-kirjaa voi kuunnella tai sen tekstiä voi lukea vaikkapa pistenäytön avulla. Daisyssa on painetun kirjan teksti ja kirjan rakenne otsikoineen ja sivunumeroineen.
Daisy-äänikirjojen lisäksi Celia tuottaa DaisyTrio-muotoisia äänikirjoja. Niissä on äänen lisäksi mukana kirjan teksti ja kuvat. Kursorin avulla voi seurata tekstistä mitä kohtaa kirjassa luetaan. DaisyTrio-äänikirjoja on tällä hetkellä lasten ja nuorten kokoelmassa parisataa. Celia selvittää aktiivisesti uusien monipuolisten formaattien käyttöönottoa.
Kuuntelusovelluksen käyttö on nopeaa
Celia tarjoaa asiakkaille ilmaisen Pratsam Reader -kuuntelusovelluksen mobiililaitteisiin. Kuuntelusovelluksella voi sekä lainata että kuunnella kirjoja. Kirjat siirtyvät lainauksesta kuunneltavaksi nopeimmillaan muutamassa sekunnissa. Äänikirjoja voi lainata ja kuunnella myös selainkuuntelussa. Kirjoja ei tarvitse muistaa palauttaa, vaan ne poistuvat asiakkaan lainoista automaattisesti 28 vuorokauden kuluttua, ellei asiakas uusi lainoja.
Celianet-verkkopalvelussa voi tutustua Celian kirjoihin esimerkiksi kategorioiden kautta. Kirjat-osiosta voi löytää esimerkiksi lukuhaasteen ja kirjavinkkilistoja. Tällä hetkellä Celia tarjoaa kirjavinkkejä myös Instragramissa (@celiafin) ja Kirjoja kaikille -Facebook-ryhmässä.
Lukemista sormien ja tuntoaistin avulla
Celia tarjoaa yli 2-vuotiaille tarkoitettuja kankaisia ja pahvisia koskettelukirjoja, jotka sopivat muun muassa näkövammaisille, kehitysvammaisille tai monivammaisille lapsille ja nuorille. Koskettelukirjoissa on erilaisia väri- ja pintakontrasteja, joiden avulla lapsi voi tutustua erilaisiin pintoihin ja harjoittaa motorisia taitojaan. Koskettelukirjoja löytyy Celiasta tuhatkunta. Celia saa useimmat koskettelukirjat lahjoituksina ja opinnäytetöinä.
Celia tuottaa sekä oppimateriaaleja että kauno- ja tietokirjallisuutta pistekirjoina. Tällä hetkellä Celiassa on lainattavissa hieman yli tuhat lapsille ja nuorille suunnattua kauno- ja tietopistekirjaa.
Oppimateriaaleja tuotetaan kaikille luokka-asteille tarpeen ja kysynnän mukaan. Opetukseen on tarjolla myös erilaisia ainekohtaisia kohokuvastoja.
Pistekirjojen ohella Celia tuottaa saavutettavia e-kirjoja, joita voi lukea muun muassa pistenäytön avulla.
Pistekirjojen ohella Celia tuottaa saavutettavia e-kirjoja, joita voi lukea muun muassa pistenäytön avulla.
Erityishuomio pistelukutaidon kehittymiseen
Uusin lisä pistelukemisen tukemisessa ovat Luen itse -kirjat, joissa on teksti sekä pistekirjoituksella että painettuna tekstinä. Sokea lapsi voi siis lukea kirjaa yhdessä vaikkapa opettajansa kanssa. Kirjaan kuuluu myös värikkäitä kohokuvia. Kirjojen tarkoitus on ohjata lasta sekä pistekirjoituksen että kohokuvien lukemiseen ja tarjota sopivan mittainen, mielenkiintoinen teksti, jotta lapsi voi parhaimmillaan kokea onnistumisen elämyksiä ehkä ensimmäisissä itsenäisissä lukukokemuksissaan.
Piste- ja taktiililukemista pyritään edistämään myös erilaisten teemapakettien avulla, joihin kuuluu sekä ääni- ja pistekirjoja että tarinoihin sopivia kohokuvia. Viime joulukuussa julkaistua jouluaiheista pakettia tilattiin kouluihin ahkerasti.
Tavoitteena yhtenäinen polku lukemisen maailmassa
Nivelvaiheet ovat tärkeitä oppilaan koulupolulla. Pyrkimyksenä on, että asiakkaan polku Celian palveluiden käyttäjänä jatkuisi mahdollisimman saumattomasti, kun lapsi siirtyy päiväkodista kouluun, koulussa eri luokka-asteille ja edelleen jatko-opintoihin. Parhaimmillaan lukeminen jää harrastukseksi ja tavaksi saada tietoa ja elämyksiä, ja auttaa mahdollisissa myöhemmissäkin opinnoissa elämän varrella.
Lisätietoja www.celia.fi
Kirjoittaja toimii Celiassa suunnittelijana ja lasten ja nuorten ääni- ja pistekirjakokoelman vastaavana.