Hyppää sisältöön

Lukijalle nro 3/2024

Kuinka saamenkielinen lasten- ja nuortenkirjallisuus on kehittynyt historian saatossa? Mitä aihepiirejä teksteissä käsitellään? Millainen merkitys saamelaiskirjallisuudella on nuorille lukijoille itselleen? Entä kuinka elvyttää vähemmistökieltä kirjallisuuden keinoin? Muun muassa näihin kysymyksiin saamme vastauksia tässä numerossa. 

Saame ei ole yksi kieli, vaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla puhutaan useita eri saamelaiskieliä. Suomen alueella puhutaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea, ja pohjoissaame on näistä suurin kieliryhmä. Saamelaiskielet ovat tärkeä ja elävä osa Suomalaista kielimaisemaa, mutta tuhansia vuosia vanhojen Euroopan alkuperäiskielten elinvoimaisuuden turvaaminen vaatii myös jatkuvaa elvytystyötä. Siksi tutustumme tässä numerossa saamelaiskielten ohella myös karjalan kieleen ja sen elvytystyöhön.  

Artikkelissaan saamelaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiasta emeritaprofessori Vuokko Hirvonen kuljettaa lukijaa saamelaisidentiteetin haavoitetuilta juurilta niin modernin elämän vaikeisiin aiheisiin kuin kulttuuria uudistavaan fantasiakirjallisuuteen. Tuoreeseen saamelaiskirjallisuuteen kurkistamme Karoliina Harvalan kirja-arviossa Saia Stuengin Hamburgerprinsessasta, joka julkaistaan lehdessä niin suomeksi kuin pohjoissaameksi. Karoliina Harvala ja Tiina Mäntylä tekevät tutuksi koko Suomea palvelevan Suomen saamelaisen erikoiskirjaston toimintaa. Päivi Ranta kertoo lyhyesti Helsingin kaupunginkirjaston saamenkielisestä kokoelmasta.

Lehdessä tuodaan esille eri näkökulmia kielen elvytykseen. Nuoren lukijan näkemyksiä kielen merkityksestä ja lukukokemuksista avaa haastattelussaan kolttasaamelainen saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston jäsen Helmi Ljetoff. Fabrizio Brecciaroli Inarinsaamen kielen yhdistyksestä kuvaa aktiivista julkaisu- ja kielenelvytystoimintaa. Milla Tynnyrinen laajentaa kuvaa karjalan kielen näkökulmasta tuoden esille kiinnostavia materiaalivinkkejä. Lukija pääsee myös kokeilemaan karjalan kielen lukutaitoaan! Elinvoimaisen kielen edellytyksiä ovat niin kielen käyttäjät kuin luontevat kielenkäyttötilanteet. Lopuksi saammekin kuulla Anna Anisimovan lukijoitamme toivottavasti kirjaprojektien pariin innostavista kokemuksista venäjänkielisen lukupiirin vetäjänä.  

Jutut tarjoavat myös lukuisia lukuvinkkejä, ja numero antaa kuvan monipuolisesta, kehittyvästä ja elämänmakuisesta kirjallisuudesta!

Antoisia lukuhetkiä,
Minna Saarela
Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen opettaja ja IBBY Finland ry:n hallituksen jäsen

Virikkeitä on IBBY Finlandin julkaisema kulttuurilehti, joka käsittelee lasten- ja nuortenkirjallisuutta.

Virikkeitä 3/2024
Päätoimittaja (tämä numero): Minna Saarela
Toimitus: Minna Saarela, Julia Karjalainen
Kuvitus: Emmi Jormalainen

Sisälly nro 2/2024

Lukijalle
Till läsaren
Lohhei!
Teksti: Minna Saarela

Lyhyt katsaus saamelaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaan ja nykypäivään
Teksti: Vuokko Hirvonen

Saamelaisessa erikoiskirjastossa askarrellaan ja visioidaan yhdenvertaista kirjastoa
Teksti: Karoliina Harvala ja Tiina Mäntylä

Helsingin kaupunginkirjaston saamenkielisestä kokoelmasta
Teksti: Päivi Ranta

Máŋgga vuogi eallit sápmelažžan: Hamburgerprinseassa ohcá iežas bálgá
Monta tapaa olla saamelainen: Hampurilaisprinsessa etsii omaa tietään
Teksti: Karoliina Harvala

Nuoren lukijan näkökulma – haastattelussa Helmi Ljetoff
Teksti: Minna Saarela

Kuulumisia kustantamolta
Teksti: Fabrizio Brecciaroli

Karjalan kieli kehittyy käytössä
Teksti: Milla Tynnyrinen

Kokemuksia venäjänkielisestä lukupiiristä
Teksti: Anna Anisimova