Uutuussäeromaani Zeno murtaa aktivismin rajoja
Dess Terentjeva: Zeno
Kustantaja: Wsoy
Julkaisuvuosi: 2024
ISBN: 9789510500705
Joutsenossa asuva Nella haluaa olla aivan tavallinen kahdeksasluokkalainen, mutta kun poikaystävä kertoo kaverilleen Nellan olevan biseksuaali, tämä joutuu yhteisössään aivan uudenlaisen tilanteen eteen. Uutuussäeromaani Zeno kysyy, miten vähemmistöstressin kanssa voi elää. Onko vähemmistön edustajan pakko olla aktivisti?
Nellalla on jalat maassa ja koti luonnossa, Joutsenon metsissä ja kallioilla, rannoilla ja polunvarsilla. Hänellä on alkoholisti-isä ja kuollut äiti sekä uusi poikaystävä Eetu, joka on maailman ihanin. Ja sitten on isosisko Miisa. Niin, aakkos-Miisa, LGBTQIABCD-aktivisti, joka aika ajoin ilmestyy esimerkiksi Nellan yläkoulun pihalle heiluttamaan lippua.
Sisko on tietenkin rakas, eikä ollenkaan niin hirveä kuin väitetään, mutta Nellan mielipide on tämä: Jos aktivistit eivät tekisi niin kamalan suurta numeroa itsestään, ei kukaan ärsyyntyisi ja ihmiset voisivat elää rauhassa. Kun laittaa lipun seinälle “luomaan turvallista tilaa”, on tulos varmasti päinvastainen.
Nella on ajatellut, että kertoo omasta biseksuaalisuudestaan vasta, kun ihastuu johonkin tyttöön. Pikkuhiljaa tuntuu kuitenkin väärältä pimittää sellaista asiaa varsinkin poikaystävä Eetulta, joten eräänä iltapäivänä Nella kerää itsensä ja kertoo asiasta. Pian hän kertoo myös Miisalle, joka lupaa seistä Nellan tukena, tuli mitä tuli.
Nellan seksuaalisuus ei pysy kauaa vain Nellan, Eetun ja Miisan välisenä asiana. Pian koko koulu tietää asiasta ja kiusaaminen voi alkaa. Nella ei kestä silmätikuksi joutumista. Hän on aina luullut, että muiden viha Miisaa kohtaan johtuu tämän äänekkäästä aktivismista, mutta kiltti, hiljainen ja omasta mielestään aivan tavallinen Nella saakin yhtä lailla kiusaamista osakseen. Millainen pitäisi olla, jotta asiat palaisivat entiselleen? Onko Nellan kaavailema ihana ja tavallisen rauhallinen tulevaisuus Joutsenossa sittenkään mahdollinen?
Nellan häpeä ja katkeruus Miisaa sekä Nellan saamaa “aakkos-Miisan sisko” -leimaa kohtaan sulaa tarinan edetessä. Pala palalta Nella alkaa ymmärtämään Miisaa paremmin: “Ehkä Miisastakin tuntuu tältä, / ehkä Miisa kesti ja kestää haukkumista, / eristämistä / juoruilua / pahoja katseita / ja niin edelleen, / koska hänellä on niin / monta voittoa takana / ja hän tietää, / että niitä on monta edessä”. Miisa on selvinnyt aktivismin voimalla ja sillä tiedolla, että hän lähtee Helsinkiin opiskelemaan heti kun mahdollista. Mutta Nella ei tahdo lähteä Joutsenosta. Ja vähiten, aivan kaikkein vähiten, hän tahtoo olla aktivisti.
“Yksi ihminen ei koskaan riitä / joten ole verkkona, ole verkostona, / jos et uskalla huutaa, / voit tuoda huutajalle / teetä hunajalla, / huutajan kipeälle kurkulle”
Zeno pohtii nykyajan aktivismia niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Kuka on aktivisti ja kuka ei? Miisan mielestä jo se, että Nella tuli kaapista ulos omana itsenään on aktivismia, rajoja rikkovaa, radikaalia. Nella on eri mieltä. Teoksen alussa hän miettii, että kyllähän asiat ovat ennenkin muuttuneet ilman, että niiden puolesta on erityisemmin tarvinnut riehua, mutta tietää kyllä sisimmässään olevansa väärässä. Aktivisteja tarvitaan. Niinkuin tarvitaan kaikkia muitakin, Miisa huomauttaa, kunhan ei vain tuudittauduta siihen, että vain aktivisti voisi tehdä jotakin.
Zeno on tärkeä keskustelunavaus individualistisessa nykymaailmassa, jossa juurikin teosta lukevat nuoret kipuilevat itsekin yhteiskunnallisen riittämättömyyden tunteen kanssa. Jos ei tahdo, että itseä tai ystäviä homotellaan kadulla, onko pakko sanoa vastaan? Jos on eläinrakas ja vastustaa eläinten tappamista, onko pakko olla vegaani? Ympärillämme on niin paljon syyllistystä, ja Zeno herättelee näkemään mustan ja valkoisen välissä myös harmaan sävyjä. Ei ole vain aktiivisuutta ja epäaktiivisuutta. Ei ole pakko olla aktivisti, ei todellakaan, mutta sinua tarvitaan silti. Jostain Miisan huoneen keskeltä Zeno kuitenkin myös jämäkästi muistuttaa,
ettei mikään muutu
ellei sitä muuta.
Arvostelun on kirjoittanut IBBY Finlandin arvostelulautakunnan nuorisojäsen Riina Nurmela