26.10.2022

Agnes ja unien avain (2020)

Agnes ja huvilan salaisuus (2021)

Agnes ja varjo ikkunassa (2022)

teksti: Tuutikki Tolonen

kuvat: Kati Vuorento

WSOY

11-vuotias Agnes muuttaa äitinsä kanssa Helsingistä pieneen Harmalan kylään. Pian Agnes löytää hautausmaalta hautakiven, jossa lukee hänen nimensä: Agnes Margaretha. Samaan aikaan hän alkaa nähdä unia, joissa nuori nainen piilottaa suuren huvilan pihaan avaimen. Kun Agnes ja hänen uusi ystävänsä Pulla päättävät selvittää hautakiven Agnes Margarethan tarinan, päätyvät he keskelle historiallisten tapahtumien ja salaisuuksien verkkoa, joka kietoutuu salaperäisesti Agnesin omaan elämään.

Heillä oli ihan kamalasti tekemistä, mutta mitä siitä. Jokin aivan uusi ja ihana oli juuri alkanut.

(Agnes ja unien avain s. 183)

Päähenkilö, 11-vuotias Agnes on loistava malliesimerkki kirjan kohderyhmälle. Hän ottaa heti tehtäväkseen puolustaa uutta ystäväänsä Pullaa häntä kiusaavia luokkatovereita vastaan. Agnesin äiti on ihanan lempeä hahmo, joka välillä vähän turhauttaakin Agnesta höpsöillä ideoillaan. Hahmojen nokkela dialogi on viihdyttävää seurattavaa, ja täysin kirjakielinen teksti istuu hyvin hahmojen suuhun.

”Kaikki on kohtaloa ja universumi johdatti meidät tänne”, Agnes kuiskasi Pullalle.

“Minä kuulin tuon”, äiti sanoi samalla kun irrotti sushirasioiden kannet. “Mutta minä voin teeskennellä, että en kuullut.”

“Entä jos universumi halusi, että kuulet?” Agnes kysyi.

“Ehkä universumi halusi, että sinun äitisi kuuli, mutta että hän esittää, että ei kuullut”, Pulla ehdotti.

“Liian monimutkaista”, Agnes huokasi ja pyöritti silmiään. “Voidaanko jo syödä?”

(Agnes ja varjo ikkunassa s. 81-82)

Esille nostetaan myös Agnesin vanhempien ero, jota Agnesin on ollut vaikea hyväksyä. Isä on lähtenyt uuden naisystävänsä, Patrician kanssa Unkariin, ja Agnes on jäänyt Suomeen äitinsä kanssa. Agnes ajattelee, että kaikki on isän ja Patrician syytä, eikä halua puhua isän kanssa edes puhelimessa tai tavata tätä.

“Minä mietin, että olisi kiva, jos tulisit vaikka jouluksi tänne meidän luoksemme.”

“Sinne?” Agnes puuskahti ennen kuin ehti hillitä äänensävyään.

“Niin, tänne. Haluaisin, että tutustuisitte toisiinne Patrician kanssa. Minä juttelin jo äidin kanssa…”

“Minä en halua tulla sinne”, Agnes sanoi.

“Minä tykkään joulusta Suomessa.”

(Agnes ja varjo ikkunassa s. 85-85)

Kirjojen tapahtumapaikka on kuvitteellinen suomalainen Harmalan pikkukylä. Suuri osa tapahtumista sijoittuu Harmalassa sijaitsevaan suureen vanhaan huvilaan, Piiloniemen Rauhalaan. Huvila on ollut käytössä noin sata vuotta sitten, mutta jäänyt sitten tyhjilleen. Nyt se on löydetty uudestaan ja kunnostetaan kesäkurssien pitopaikaksi. Rauhala on täynnä edellisiltä asukkailta jääneitä vanhoja tavaroita ja saattaapa sieltä löytyä myös yksi salahuone. Vanha huvila vanhoine tavaroineen ja monine salalokeroineen on täynnä yllätyksiä ja luo aitoa menneen ajan tuntua koko tarinaan.

Trilogia keikkuu kutkuttavasti aivan fantasian ja realismin rajalla. Agnes näkee unissa asioita, jotka sitten löytyvätkin jostain aivan oikeasti. Piiloniemen Rauhalassa tapahtuu toistuvasti kummallisia juttuja: piano tuntuu soivan itsestään, tuntemattoman taiteilijan piirroksia ilmestyy pöydille, ikkunoissa vilahtelee tuntemattomia varjoja ja portaista kuuluu askeleita, jotka eivät kuulu kenellekään. Vaikka jännitystä riittää, kirjat eivät ole erityisen pelottavia, joten pienemmätkin lukijat uskaltavat lukea niitä itsekseen. Nokkelimmat lukijat voivat myös yhdistellä ympäri tarinaa ripoteltuja vihjeitä ja yrittää selvittää niiden avulla mysteerin itse jo ennen kuin se paljastuu kirjassa.

Kati Vuorennon herkkä lyijykynäkuvitus täydentää tarinaa ja sopii tunnelmaan täydellisesti. Toivottavasti hempeät kansikuvat eivät karkoita poikalukijoita, sillä jännittävä ja menevä tarina vetoaa varmasti ihan kaikkiin.

Agnes-trilogia on loistava mysteerisarja alakouluikäisille. Tunnelmasta nauttivat varmasti myös vanhemmat lukijat, joten kirjat sopivat täydellisesti myös yhdessä ääneen luettaviksi.

Saima Laakkonen, arvostelulautakunnan nuorisojäsen