Hyppää sisältöön

Sanattomat kirjat saapuivat Lampedusasta Helsinkiin Silent Books -näyttelyä varten

IBBY Finland ja Kuvittajat ry avasivat sanattomia lasten kuvakirjoja esittelevän Silent Books – Sanattomat kuvakirjat puhuvat maailman kieliä -näyttelyn Helsingissä Pasilan kirjastossa 6. maaliskuuta.

”Silent Books, from the World to Lampedusa and Back” on vuonna 2012 IBBYn Italian jaoston aloittama projekti, joka käynnistettiin alun perin reaktiona Afrikasta ja Lähi-idästä tulevaan pakolaistulvaan. Projektin aikana IBBYn eri maiden jaostot auttoivat keräämään yli sata sanatonta kuvakirjaa kahdestakymmenestä eri maasta.

Kuudessa vuodessa Silent Books on kasvanut yli sadan äänettömän kirjan kokoelmaksi Lampedusan saarella Italiassa sekä näyttelyksi, joka koostuu 51 kuvakirjasta ja kiertää parhaillaan ympäri maailmaa. Suomessa näyttely on esillä Helsingissä Pasilan, Rikhardinkadun ja Töölön kirjastoissa ja jatkaa sitten Ukrainaan.

Silent Books -näyttely konkretisoi IBBYn perusarvoja edistää laadukasta lastenkirjallisuutta ja kansainvälistä ymmärrystä lastenkirjojen avulla, IBBY Finlandin puheenjohtaja Noora Miettinen kertoi avajaispuheessa.

Ibby Finlandin työryhmä avaa näyttelyn.
Kirjailija Katri Tapola (vas.), IBBYn puheenjohtaja Noora Miettinen ja hallituksen jäsen Sara Nordlund-Laurent avasivat näyttelyn avajaiset. Kuva: Teresia Volotinen.

Sanaton kirja tarkoittaa yksinkertaisesti kirjaa, jossa ei ole tekstiä tai jossa tekstillä ei ole ymmärrystä lisäävää roolia. Avajaisissa omista sanattomista kuvakirjoistaan olivat kertomassa kuvittaja-graafikko Emmi Jormalainen sekä kuvittaja-graafikko ja kirjailija Sanna Pelliccioni Kuvittajat ry:n hallituksen puheenjohtajan Sari Airolan johdolla.

Tekijät keskustelevat kirjoistaan.
Sari Airola (vas.), Emmi Jormalainen ja Sanna Pelliccioni. Kuva: Teresia Volotinen.

Emmi Jormalainen on julkaissut jo kolme sanatonta kuvakirjaa ja ohjannut myös työpajoja sanattomista kirjoista. Vaikka Jormalaisen teosten kohderyhmänä eivät ole olleet erityisesti lapset, etenkin vuonna 2014 julkaistu Puu on ollut Jormalaisen mukaan lapsilukijoiden suosiossa. Teoksessa puunrunko kasvaa oksineen halki kirjan aukeamien ja toimii näyttämönä erilaisille tapahtumille ja puussa viihtyville eläimille. Puu lukeutuu myös kiertävään Silent Books -näyttelyyn.

Kuvittaja esittelee sanatonta kuvakirjaansa.
Emmi Jormalainen esittelee teostaan Puu. Kuva: Teresia Volotinen.

Sanna Pelliccionille maaliskuussa julkaistava Meidän piti lähteä on ensimmäinen sanaton kuvakirja. Pelliccioni sai idean kirjan laatimiseen Italiassa sikäläisen IBBY-jaoston lehtisestä, jossa kerrottiin Silent Books -projektista. Pelliccioni tarttui lehtisen innoittamana nimenomaan projektin lähtökohtaan, eli pakolaisteemaan, johon sanattomuus sopi hänen mielestään erinomaisesti myös siksi, että aihe on niin mykistävä. Pelliccioni luonnehtii teosta aiheensa vuoksi hurjaksi, mutta se etenee hitaasti ja päättyy onnellisesti. Pelliccioni on toteuttanut kuvakirjan yhdessä Suomen Rauhanyhdistyksen ja Maailmankoulun kanssa.

Kirjailija-kuvittaja Sanna Pelliccioni esittelee teostaan.
Sanna Pelliccionin Meidän piti lähteä julkaistaan maaliskuussa. Kuva: Marianna Koljonen

Meidän piti lähteä -teoksen alkuun on kerätty pieni tietoruutu sanattomista kuvakirjoista sekä kysymyksiä, joiden avulla tällaisia teoksia voi lähestyä lapsilukijan kanssa. Kysymyksillä ohjataan sekä tarinallisuuden hahmottamiseen että annetaan tilaa lapsen omaan päättelyyn tapahtumien kulusta ja syistä. Keskustelussa korostettiin, että lapsen näkemys kirjan tarinasta on yhtä arvokas kuin aikuisenkin.

Keskustelussa nousi myös esiin, kuinka sanattomat kuvakirjat puhuvat kielettömästi, mutta se ei riitä tekemään niistä universaaleja. Kuva ja lukusuunta ovat myös kulttuurisidonnaisia. Kulttuurikonteksti näkyy myös siinä, että tekstisuuntautuneissa länsimaissa sanattomat kuvakirjat ovat harvinaisempia kuin vaikkapa kuvaorientoituneessa japanilaisessa kulttuurissa. Suomessa ilmestyy hyvin vähän sanattomia kuvakirjoja, minkä vuoksi IBBY Finland piti tärkeänä saada näyttelyn myös Suomeen tuomaan suomalaiseen kuvitustaiteeseen uusia ideoita.

Avajaisyleisö lukemassa näyttelyn sanattomia kirjoja.
Näyttelyn kirjoja tutkittiin innokkaasti. Paikalla oli reilut 20 aikuista ja muutamia lapsia. Kuva: Teresia Volotinen

Sanattomat kuvakirjat luottavat äidinkielestä riippumattoman tarinan voimaan. Joissakin kirjoissa hyödynnetään perinteistä draaman kaarta, toisissa juonellisuutta tärkeämpää on tunnelma. Kukin lapsi voi lukea ja kokea sanattoman kirjan omalla tavallaan, ja yhdessä aikuisen kanssa luettuna sanaton kirja on omiaan lisäämään vuorovaikutusta ja vahvistamaan lapsen roolia tarinan kertojana. Sanattoman kirjan avulla voi myös saduttaa, eli kirjata lapsen vapaasti kertoman tarinan sanatarkasti ylös.

Lapsi askartelemassa omaa kirjaa työpajassa
Noora Miettinen teki näyttelyn avajaisissa lasten kanssa sanattomia haitarikirjoja, joiden valmistaminen ei vaadi yhteistä kieltä tai kirjoitustaitoa. Kuva: Marianna Koljonen.

Näyttelyn teokset nostavat esiin ainutlaatuista lastenkirjallisuutta eri puolilta maailmaa. Teoksissa luonto, ihmiset, talot ja kadut näyttävät erilaisilta, mutta tunteet ja tilanteet ovat hyvin samankaltaisia. Tällä tavalla sanattomat kirjat lisäävät ymmärrystä ja ehkäisevät rasismia. Rasismin ehkäisy on IBBY Finlandin vuoden 2018 teema.

Lapsi lukee sanatonta kuvakirjaa
Kirjat: Annette Tamarkin: Qui mange quoi? ja Bob Staake: Bluebird. Kuva: Marianna Koljonen.

Osa näyttelyn teoksista kuljettaa tarinaa eteenpäin sarjakuvamaisesti ruutu ruudulta, osassa tarina tai tunnelma etenee joko vasemman ja oikean sivun kuvien väliseen dynamiikkaan perustuen tai kokoaukeamien laajoissa kuvissa. Monessa teoksessa hyödynnetään useita edellä mainittuja tekniikoita. Kirjoissa on myös aukkoja, luukkuja ja ponnahdustekniikkaa. Omat suosikit löytyivät helposti.

Silent books -näyttely on esillä Helsingissä seuraavissa kirjastoissa ja tapahtumissa:

5.-23.3.2018 Pasilan kirjasto
Kellosilta 9, Helsinki

27.3.2018 Lastenkirjallisuuspäivän seminaarissa Annantalon taidekeskuksessa
Annankatu 30, Helsinki

3.-13.4.2018 Rikhardinkadun kirjasto
Rikhardinkatu 3, Helsinki

16.-27.4.2018 Töölön kirjasto
Topeliuksenkatu 6, Helsinki