Saamelaisessa erikoiskirjastossa askarrellaan ja visioidaan yhdenvertaista kirjastoa
Rovaniemellä toimii kirjasto, jonka olemassaolo tulee monelle yllätyksenä; ihan ensiksi ei tulisi mieleen, että keskellä arktista pääkaupunkia toimii alkuperäiskansakulttuurin tuki ja tietolähde. Suomen saamelainen erikoiskirjasto tarjoaa muun muassa kattavan saamelaiskokoelman ja monipuolisia palveluja niin saamenkielisten kuin muidenkin tiedontarpeisiin. Samalla kirjaston arki ulottuu aina perinteisten aineistojen hoidosta oppimateriaaleihin ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Suomen saamelainen erikoiskirjasto toimii Rovaniemen kaupunginkirjaston alla. Se on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama erityistehtävä, joka on toiminut Rovaniemellä jo vuodesta 1990, eli yli 30 vuotta. Muita OKM:n rahoittamia erityistehtäviä ovat Monikielinen kirjasto Helsingissä ja lasten ja nuorten lukemisen edistämisen erityistehtävä Seinäjoella. Kuulumme siis tärkeään joukkoon.
Erikoiskirjaston tehtävänä on koota ja jakaa tietoa saamelaisista ja saamelaiskulttuurista, mutta toisaalta myös edistää Suomen saamelaisväestön tiedonsaantia ja kulttuuriharrastuksia. Tätä toimeksiantoa toteutetaan nykyään jo kahden työntekijän voimin.
Saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa Euroopan unionin alueella. Heitä elää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä kaikkiaan 75000–100000. Saamen kieliä on yhdeksän, ja kaikki niistä ovat uhanalaisia. Se tarkoittaa sitä, että kieli ei enää muitta mutkitta siirry vanhemmilta sukupolvilta lapsille. Muun muassa siksi saamenkielisten lukutaidon edistämiseen tarvitaan oma kirjastonsa.
Saamelaista kirjastoa kehittämässä
Erikoiskirjaston toiminnan ydin on saamelaiskokoelma, joka on yksi Pohjoismaiden laajimpia. Erityisen kokoelmasta tekee se, että se on kaikille avoin ja lainattava: kirjat kulkevat siis kaukolainana koko Suomeen!
Saamelaiskokoelmaan kerätään saamelaisia ja saamelaiskulttuuria käsitteleviä teoksia, ja myös saamelaisten kirjoittamaa ja saameksi käännettyä kaunokirjallisuutta. Kirjojen lisäksi kokoelmaan kuuluu elokuvia, musiikkia ja pelejäkin. Suomen puolella Suomessa puhuttavilla saamen kielillä – siis pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä – julkaistut aineistot hankitaan kaikki. Koska Suomessa saamenkielistä kirjallisuutta julkaistaan melko vähän, iso osa aineistosta tulee Norjan puolelta. Moni hakeutuu saamelaiskokoelman pariin hakemaan vastausta haastavaan tietopalvelukysymykseen, joten kokoelmaan kuuluu laajasti erilaisia tietolähteitä, esimerkiksi karttoja, harvinaiskirjoja sekä julisteita.
Saamenkielinen aineisto itsessään ei kuitenkaan tee saamelaiskirjastoa: erikoiskirjaston toiminta on hyvin pitkälti kehittämistyötä. Teemme töitä sen eteen, että kirjaston palvelut olisivat yhdenvertaisesti saatavilla myös saameksi. Toisaalta tehtävään kuuluu myös saamelaistiedon jakaminen. Toimitamme saamelaisaiheisia verkkosisältöjä, näyttelyitä ja jopa oppimateriaaleja. Esimerkiksi koulujen oppikirjoissa saamelaisista puhutaan vähän jos ollenkaan. Tätä tarvetta paikkaamaan syntyi Bumbá-opetuspaketti, jota lainataan kouluille ja päiväkoteihin ihan koko Suomessa.
Tietysti erikoiskirjastossa tehdään myös sitä, mitä kirjastossa muutenkin: autamme asiakkaita tiedonhaussa, pidämme kirjavinkkauksia ja satutunteja. Saamenkielisiin lukudiplomeihin päivitetään vuosittain kirjauutuudet kolmella saamen kielellä. Toisinaan työ vaatii myös jalkautumista kansan keskuuteen, ja olemmekin olleet muun muassa Ijahis idja -festareilla kuunteluttamassa levyjä.
Paikallinen, alueellinen, kansainvälinen
Sápmi eli saamelaisten perinteinen kotiseutualue ulottuu neljän eri valtion alueelle. Siksi ei riitäkään, että erikoiskirjasto palvelee asiakkaita ainoastaan Rovaniemellä. Teemme tiivistä yhteistyötä Suomen saamelaisalueen kuntien eli Inarin, Enontekiön, Utsjoen ja Sodankylän kirjastojen kanssa. Saamen kielen taitoisista työntekijöistä on myös kirjastoalalla huutava pula, ja näitä puutteita yritämme osaltamme paikata. Isona apuna tässä on internet: saamenkielisen satutuokion voi julkaista virtuaalisesti ja asiantuntijaluennot striimata. Toisaalta valtaosa Suomen saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, joten yhteistyöverkostokin täytyy ulottaa muun muassa Ouluun ja Helsinkiin.
Toisaalta erikoiskirjasto vetää yhtä köyttä myös muiden maiden saamelaiskirjastojen kanssa. Norjassa, Ruotsissa ja myös Venäjällä on erikoiskirjastoa vastaava toimija, jotka kokoavat kukin omassa maassaan julkaistavaa saamelaisaineistoa. Niiden aineistot kootaan yhteiseen tietokantaan, saamelaisbibliografiaan, josta kuka tahansa voi hakea tietoa kaikkien näiden kirjastojen kokoelmista. Saamelaisbibliografia avattiin vuonna 2017.
Monimuotoista kirjastoarkea
Erikoiskirjaston arki ei siis tosiaan ole pelkkää pölyisten arkistojen kaivelua, vaikka sitäkin toki toimenkuvaan kuuluu. Kokoelmanhoidon ja hyllytyksen lomassa muun muassa kirjoitetaan verkkokursseja ja järjestetään webinaareja. Toisena päivänä virkailija saatetaan hälyttää konsultiksi laavun pystytykseen.
Ehkä parasta erikoiskirjastossa työskentelyssä onkin se, mikä kirjastotyössä yleensäkin: kaikkea pääsee tekemään oman osaamisensa puitteissa. Saman viikon aikana saa askarrella glitterliiman kanssa supersankarinaamioita ja matkustaa konferenssiin Norjaan käymään keskustelua kirjastojärjestelmien dekolonisaatiosta. Työntekoa vauhdittaa tunne, että saamme tehdä oikeasti merkittävää työtä saamelaiskielten ja saamenkielisten ihmisten lukemisen eteen.
Teksti: Karoliina Harvala ja Tiina Mäntylä / Suomen saamelainen erikoiskirjasto
Artikkelin kuva: Kesäkuussa 2024 erikoiskirjastolaiset suuntasivat Jäämeren rannalle Polar Libraries Colloquy -konferenssin merkeissä. Valokuvaaja: Mari Ekman.