Hyppää sisältöön

Rautahirviöitä ja mummun matka tuonen lehtoon

SATUVUOSI 2020

Teksti: Paula Niemi

Vuoden 2020 sadut käsittelevät enimmäkseen tuttuja aiheita: ystävyyttä, muiden auttamista, vuodenkiertoa ja tunteita. Mukaan on sentään mahtunut muutama vakavia asioita, esimerkiksi ympäristönsuojelua, sotaa ja kuolemaa, käsittelevä satukirja. Aiheistaan huolimatta ne rikkovat hyvällä tavalla monien satujen sievän, maalailevan tunnelmakuvauksen kaavaa. Myös lasten omista tarinoista koottu kokoelma Kalevala-aiheisia kertomuksia on mainitsemisen arvoinen: sen tarinoiden hurjat juonenkäänteet pyörittävät lukijaa tavalla, jota aikuiset kirjoittajat voivat vain ihailla.

PIENIÄ SUURESSA MAAILMASSA

Kirsti Mannisen teos Pandakaksoset joulun jäljillä (Otava) kertoo pikku pandoista, jotka ystävällisten tonttujen avulla tutustuvat joulun valmisteluun ja saavat sammuneen taikalyhtynsä taas loistamaan. Joulukalenteriksi tarkoitetussa kirjassa on 24 lukua, jotka päättyvät koukuttavasti sanoihin “sen saat kuulla huomenna”. Ninka Reittun hauskassa kuvituksessa on ihmisten, tonttujen ja pandojen lisäksi pieniä otuksia, joiden puuhia ihmetellä.

Camilla Sandbergin ja Tiina Kauppisen (kuvittaja) Taikametsän joulu (Sandcastle Productions) on pastellisävyinen, tunnelmallinen satu eläinten joulujuhlasta. Petteri pääsee seuraamaan, kuinka tiaiset koristelevat joulukuusta, peurat tanssivat ja pöllövaari soittaa trumpettia metsänväen juhlissa. Samalla hän pohtii sitä, mistä joulun tunnelma oikeastaan syntyy. Kirjan mukana tulee linkki äänikirjaan.

Kaksintaistelu (Otava) on Mari ja Aleksi Korpelan toinen kirja Pelottomasta Peltohiirestä. Kirjan pienet mutta urheat päähenkilöt, Peloton Peltohiiri ja Päästäinen, valmistautuvat kaksintaisteluun auttaakseen Turilaan alistamia heinäsirkkoja. Voiko Peloton Peltohiiri voittaa Turilaan? Pienten eläinten tarina kertoo rohkeudesta, ystävyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.

Anni Swanin Lumolinna (Kangasniemen kirjasto) on Anna Pölkin nykyaikaistama ja Mari-Annikki Serdijnin kuvittama klassikkosatu. Se kertoo Mariaanasta, joka metsäretkellä eksyy kääpiöiden kauniiseen valtakuntaan, ihastuu Lumolinnaan ja lupaa jäädä sinne ikuisiksi ajoiksi. Rikottuaan lupauksensa kääpiöt rankaisevat Mariaanaa muuttamalla hänet viuluksi. Swanin satu kuvaa viehättävällä tavalla tarinoiden ja mielikuvituksen tärkeyttä.

Hölmöjä iltasatuja (Mäkelä) on Ville Nummenpään ja Hende Niemisen (kuvittaja) kokoelma iltasatuja, joissa asioilla on taipumusta mennä toisin kuin oli tarkoitus. Eetvartin perheen kissa Elvis osoittautuu maan parhaaksi videopelien pelaajaksi ja Rolle-robotti joutuu hurjalle avaruusmatkalle koska ei uskalla kertoa, että robotitkin pelkäävät. Kirjan lyhyissä tarinoissa joudutaan monta kertaa tilanteisiin, joista selviäminen vaatii nokkeluutta.

KUN SATEET LOPPUVAT JA TUNTEET KUOHAHTAVAT

Tuula Korolaisen ja Meria Palinin (kuvittaja) Sara ja kadonneet sateet (Karisto) kertoo ilmastonmuutoksesta ja sään ääri-ilmiöistä. Sara ja äiti matkaavat pakolaisleirille halki kuivan, hyppyrottien ja käärmeiden asuttaman maiseman. Satu kuvaa hyvin sitä epätoivoa, jonka veden loppuminen ihmisissä aiheuttaa. Kirjan lopussa on tietoa vedestä, kuivuudesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri puolilla maailmaa.

Noora Nikka, Teemu Laasanen (piano) ja Emiel Inkeri Nikula (kuvittaja) ovat luoneet yhdessä ajankohtaisen musiikkisadun Maaria Taivaanlaulaja (MusicFairyTales MFT). Lumoavasti kuvitetussa, ympäristöteemaisessa sadussa tunturien asukkaat tarvitsevat Maarian apua, kun vesi on muuttunut ruskeaksi, oudot koneet kaivavat tunturin kylkeä ja rautahirviöt kolistelevat öisin. Tarina sopiikin myös osaksi alakoulun ympäristökasvatusta. Kirjan mukana tulee cd, jossa ääneen luetun sadun taustalla soi Jean Sibeliuksen ja Leevi Madetojan pianomusiikki.

Satu Pusan ja Sanna Tuovisen satuhierontasatu Nuutti Pikkukuutti: Maailman suloisin Satuhieronta-tarina (Tarina ja kosketus oy) on tunnelmallinen tarina pikku kuutin ensimmäisistä kuukausista. Kuutti syntyy pesään talven pimeydessä, ja sadussa kerrotaan kuutin varttumisesta kevääseen ja auringonpaisteeseen asti. Nora Surojegin luo kuvituksellaan pikku norpalle turvallisen maailman. Tekstin rinnalla kulkevat satuhierontaohjeet, joiden avulla aikuinen voi lempeästi täydentää ääneen lukemaansa satua. Osa kirjan tuotosta ohjataan saimaannorppien suojeluun.

Ympyräiset-sarjan Suuri kirja vahvuuksista (Mäkelä) on Sinikka Sajaman, Matias Teittisen (kuvittaja) ja työryhmän vahvuustarinakokoelma. Kirjassa on kymmenen kertomusta erilaisista vahvuuksista, esimerkiksi kyvystä näyttää tunteita ja kauniin arvostamisesta. Lyhyissä tarinoissa erilaiset eläimet joutuvat tilanteisiin, joissa heidän vahvuuksistaan on hyötyä. Tunnetaitokirja sopii paitsi ihan pienille, myös jo lukemaan oppineille.

Tunteellinen krokotiili ja muita tarinoita baobab-puun juurelta (Lasten Keskus) on myös tunnetaitokirja. Marketta Pyysalon tarinoissa samalle juomalammelle päätyneet eläimet oppivat elämään sovussa. Eläinten yhteisissä seikkailuissa käsitellään tunteita, ystävyyttä, erilaisuutta ja myös ainutlaatuisuutta etenkin eskareille ja alkuopetukseen sopivalla tavalla. Sadut on kuvittanut Nadja Sarella ja ne on alun perin julkaistu osana Eswatinin (ent. Swazimaa) esikouluopettajille suunnattua koulutusta.

PERINTEITÄ UUDISTAEN

Marja-Stiina Suihkon ja Susanne Paavilaisen (kuvittaja) Mummon ja Tirpun retkikirja (Kustannus Aarni Oy) on hieno kirja vaikeistakin asioista. Kirjassa käsitellään esimerkiksi avioeroa, sotaa ja kuolemaa yhteisten puuhien ohessa. Siinä on myös lastenkirjallisuudessa harvinainen kohtaus, jossa mummo valmistelee lapsia lähestyvään kuolemaansa. Perinne sekoittuu nykypäivään onnistuneella tavalla: lähimetsissä vilahtelee hiisiä ja menninkäisiä, ja mummo soittaa lapsille kanteleella omaa itkulauluaan.

KalevalaFestin koululaisille järjestämän Valekalevala-kirjoituskilpailun sadosta koottiin Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen -kokoelma (Teos). Koululaiset eivät ole arastelleet Kalevalan hahmojen päivittämistä. Lasten tarinoissa Pohjan akka uhkaa Lemminkäistä donitsisosepyssyllä, Kyllikki ja Aino perustavat etsivätoimiston ja Väinämöinen ajelee moottoripyörällä. Tarinat ovat yllättäviä, hauskoja ja hurjiakin. Kokoelman kuvittajina ovat toimineet Porvoon taidekoulun oppilaat.

Merja Mäen kirjoittamassa ja Kristiina Mäkimattilan kuvittamassa Unilehmän kevätkirjassa (Lector) Unilehmä ja hänen ystävänsä Eino joutuvat seikkailuihin kevään juhlien eli pääsiäisen, vapun ja kevätjuhlan aikaan. Kirja kutkuttaa satuja kuuntelevan mielikuvitusta, kun Eino ystävineen huijaa hammaskeijua, Unilehmä naamioituu vappupalloksi hurjin seurauksin ja lentävät pajunkissat auttavat pääsiäisnoidan kanssa pulaan joutuneita ystävyksiä.

Nukketaiteilija Iiris Nykänen on kirjoittanut ja kuvittanut omista nukeistaan kertovan satukokoelman Mettäsväen tarinoita (Aurinko Kustannus). Ystävällinen mettäsväki joutuu monenlaisiin seikkailuihin: he kohtaavat noidan, neiti Kevään ja kauas kotoa harhautuneen merenneitolapsen, jonka kotiin saattaminen vaatii yhteistyötä muiden metsän asukkaiden kanssa. Kirjassa on valokuvakuvitus.