Hyppää sisältöön

Muistokirjoitus: Majlis Qvickström

Lastenkirjallisuuden laaja-alainen asiantuntija, kriitikko ja IBBY-aktivisti Majlis Qvickström on kuollut 104-vuotiaana Kauniaisissa 3.1.2024.

Ruotsinkielisen radion kuuntelijat oppivat tuntemaan 1940-luvulta alkaen Majlisin kulttuuriohjelmat, joista varmasti pitkäaikaisin oli Önskedikten-runo-ohjelma. Siinä esitettiin kuuntelijoiden toivomia runoja, joita Majlis hienovaraisella tavallaan kommentoi. Runojen lausujina kuultiin suomenruotsalaisia näyttelijöitä, niin uransa alussa ollutta Riko Eklundhia kuin Majlisin ikätoveria Hélène Hagelstamia Svenska Teaternista. Runous yhdisti sukupolvia, yhtä hyvin tekijöitä kuin kuuntelijoita. Majlis toimitti radio-ohjelmansa runoaarteistosta 120 dikter ur Önskedikten -antologian vuonna 1990. 70-vuotishaastattelussaan (HBL 28.10.1989) hän kertoi, että runous on hänelle kirjallisuuden syvintä ja sisintä sisältöä.

Lasten- ja nuortenkirjallisuudesta tiedottamisen Majlis aloitti varhain radiotoimittajana, ja vähän kerrassaan hän ulotti mielenkiintonsa suomenkieliseen lastenkirjallisuuteen. Hänen lukeneisuutensa oli tarpeen myös Ruotsissa, jossa osallistui monen hakuteoksen laadintaan. Suomessa hän kirjoitti muun muassa Nuortenkirjaneuvoston Finska barn- och ungdomsböcker -luetteloihin.

Runous on [hänelle] kirjallisuuden syvintä ja sisintä sisältöä.

Majlis kirjoitti vuosikymmeniä arvosteluja suomenkielisestä lasten- ja nuortenkirjallisuudesta ruotsinkieliseen valtalehteen Hufvudstadsbladetiin. Hän luopui tehtävästään vuonna 2000, ja se kirjaimellisesti jätti aukon lehden sisältöön, sillä sen koommin Onnimanni-palkinnollakin muistettu HBL:n kulttuuritoimitus ei ole huomioinut suomenkielistä lastenkirjallisuutta palstoillaan, vaikka kaksikielisistä perheistä muuten puhutaan paljon. Majlisin yhteydet IBBY-järjestöön ja joihinkin kustantamoihin säilyivät kiinteinä ja lämpiminä vielä pitkään 2000-luvun puolella.

Radiossa Majlis haastatteli muun muassa Astrid Lindgreniä ja Tove Janssonia. Ensimmäisen kerran Majlis haastatteli Janssonia syksyllä 1960. Toven matkassa -artikkelikokoelmassa hän muistelee, miten hän yllättyi Janssonin lähes täydellisestä tilanteen hallinnasta. “Ensi hetkestä alkaen tunsin suurta tarvetta saada pitää hänestä, suojella – vaikken tiennytkään miltä.” Herkät, huumorintajuiset ja nauravaiset ihmiset ystävystyivät sen tien.

Majlisin ja Tove Janssonin kontakti säteili IBBYyn – tai silloiseen Nuortenkirjaneuvostoon –  saakka. Turvallisesti Majlisin läheisyydessä Tove viihtyi vaikkapa Nuortenkirjaneuvoston 30-vuotiskemuissa Weilin & Göösin suojissa 1987. Majlisin välityksellä Tove Jansson antoi Nuortenkirjaneuvostolle oikeuden käyttää muumipeikon kuvaa tiedotusmateriaalissaan. IBBYn nykyinen tunnus syrjäytti muumin, mutta ainakin kuriositeettina on hauska muistaa, miten ainutkertainen lupa yhdistyksellä on hallussaan!

Kun lukee Majlisin kirjoituksia, tulee hänen viisautensa ja sydämellisyytensä hyvin lähelle. Majlisillä oli paljon eri-ikäisiä ystäviä, ei vähiten IBBYn piirissä.

Teksti: Ismo Loivamaa

Kuva: Arja Kanerva