Miten valita antirasistisia kirjoja?
Muutamia näkökulmia ja kirjavinkkejä lasten- ja nuortenkirjoihin
Kirjoittaja: Jaana Pesonen
Artikkeli on julkaistu alunperin Virikkeitä-lehden numerossa 2/2020.
Lapsi peilaa itseään, perhettään ja ympäristöään kirjoihin, joita hänelle luetaan tai joita hän itse lukee. Tästä syystä onkin tärkeää pohtia, millaisia peilejä kirjat tarjoavat lukijoille. Löytyykö etniseen tai esimerkiksi kielelliseen tai uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvalle lukijalle heijastuspintoja kirjoista? Entä tarjoavatko nämä heijastumat yhteiskuntaan tai yhteisöön kuulumista vahvistavia vai kyseenalaistavia lukukokemuksia?
Kirjat voivat toimia aloituksena ja myös syventymisenä keskusteluihin rasismista, syrjinnästä sekä antirasismista. Alle on koottu kirjoja, joiden avulla on mahdollista käsitellä näitä teemoja. Ei kuitenkaan ole yksiselitteistä listata kirjoja, jotka käsittelevät rasismia ja syrjintää, sillä moninaisuuden kuvauksiin liittyy pitkä historia loukkaavista ja epäkunnioittavista tavoista kuvata vähemmistöihin kuuluvien lasten, aikuisten ja perheiden elämää. Lapsille ja nuorille on kuitenkin tärkeää tarjota mahdollisuuksia lukea kirjoja, jotka antavat tietoa ja ymmärrystä rasismista ja rasisminvastaisuudesta.
Aikuisen on syytä tutustua kirjoihin ennen niiden lukemista lapsille. Kirjoissa esitettyjä normeja ja valtasuhteita voi arvioida esimerkiksi pohtimalla:
- Kenen tarinan kirja kertoo?
- Ketkä tarinassa nimetään? Ketkä jäävät nimettömiksi?
- Kenellä tarinassa on ääni? Kenellä ei?
- Onko tarinassa eksotisointia? Eli määritelläänkö yksilöitä/ryhmiä erikoisiksi vain yhden ominaisuuden, kuten ihonvärin kautta?
- Onko tarinassa mystifiointia? Eli esitetäänkö yksilöitä/ryhmiä luonnonläheisinä tai jopa alkukantaisina?
- Onko tarinassa jaottelu ”hyviin ja pahoihin”? Ketkä kuuluvat hyviin? Ketkä pahoihin?
(Kysymysten pohjana on kirjassa ’Feministisen pedagogiikan ABC – Opas ohjaajille ja opettajille’ julkaisu teksti Lastenkirjallisuus normeja vahvistamassa ja haastamassa)
Näiden kysymysten tarkoituksena on tuoda esille niin toimijuutta kuin myös mahdollisia stereotypioita. On hyvä kiinnittää huomioita myös jaotteluun ”hyvistä ja pahoista”, sillä jaottelu voi sisältää ongelmallisen me ja muut -jaottelun, jossa ”ulkomaalaiset” tai ”kaukomaiden” ihmiset leimataan rosvoiksi, kun taas ”omanlaiset” nostetaan sankareiksi.
Pieni kirjavinkkilista sisältää niin kuvakirjoja, kuvitettuja kirjoja, lastenromaaneja, sarjakuvateoksen kuin myös nuortenkirjoja. Osa listatuista kirjoista käsitellee moninaisuutta, yhdenvertaisuutta ja/tai syrjintää. Osassa taas keskeisinä hahmoina on myös POC-henkilöitä (people of color). Jotkin kirjoista sisältävät voimakkaita sisältöjä, kuten sodan kuvausta (esim. Meidän piti lähteä), ja siksi aikuisen on hyvä ensin tutustua kirjaan ja pohtia sen soveltavuutta lapselle tai lapsiryhmälle. Lista ei ole kattava koonti kaikista moninaisuutta käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista, eikä aiheiden käsittely ole näissäkään kirjoissa täysin ongelmatonta. Toivottavasti lista voi kuitenkin auttaa alkuun näiden ajankohtaisten aiheiden käsittelyssä sekä tarjota niin vähemmistöihin kuin enemmistöön kuuluville lapsille moninaisia heijastuspintoja.
Esimerkkejä kuvakirjoista
Alessandro Pelliccioni ja Katri Tapola: Pelätin ja rastas (Mirri Creative)
Helena Blomérus, Satu Blomérus, Helena Korpela & Irmeli Matilainen: Mitä sait säkkiisi, yökettu? & Minne matka, yökettu? (Pieni Karhu)
Helena Oikarinen-Jabai: Soonan ja Moonan maanantai (Yhteiset lapsemme)
Jeanne Willis & Tony Ross: Hupakko lepakko (Lasten Keskus)
Johanna Lestelä: Tuikun tärkeä tehtävä (Otava)
Katja Kallio, Maggie Lindholm & Marie El-Ahmar: Bibi muuttaa Suomeen (Otava)
Katri Tapola ja Karoliina Pertami: Oiva-sarja (S&S)
Katri Tapola & Sanna Pelliccioni: Toiveretki (Myllylahti)
Leena Virtanen ja Salla Savolainen: Xing-kirjasarja (Tammi)
Liisa Kallio: Lentävä talo (Tammi)
Niki Daly: Jamelan leninki & Jamelan ystävä (Pieni Karhu)
Päivi Franzon & Sari Airola: Muuttolintulapsi (Lasten keskus)
Riina Katajavuori ja Salla Savolainen: Mennään jo naapuriin (Tammi)
Riikka Juvonen: Laulava susi (Lasten keskus)
Sanna Pelliccioni: Onni-poika saa uuden ystävän (Minerva) & Onni-poika ja ystävät (Etana editions)
Sanna Pelliccioni: Meidän piti lähteä (S&S)
Tod Parr: Ei haittaa jos on erilainen & Perhekirja (Pieni Karhu)
Veera Salmi: Päiväkoti Heippakamu -sarja (Otava)
Esimerkkejä kuvitetuista kirjoista, lastenromaaneista ja sarjakuvista
Anne-Mau Lehikoinen: Sikuriinan salaisuudet & Sikuriinan kesäjutut (WSOY)
Hannele Richert (toim.): Mitä sä täällä teet? : tarinoita maahantulosta (Into)
Mika Wickström & Mari Ahokoivu: Totti ja saksipotku (WSOY)
Niina Hakalahti: Tuukka-Omar-sarja (Tammi)
Riikka Ala-Harja: Ebba-sarja (Otava)
Saku Heinänen: Zaida-sarja (Tammi)
Esimerkkejä nuortenkirjoista
Angie Thomas: Viha jonka kylvät & Mun vuoro (Otava)
Elizabeth Acevedo: Runoilija X (Karisto)
Koko Hubara: Ruskeat tytöt (Like)
Sanna Heinonen: Noland (WSOY)
Tahereh Mafi: Rakkaus suurempi kuin meri (Otava)
Muutamia tietoteoksia ja artikkeleita aiheesta
Barnlitteraturen kan inte bara handla om vita barn – för Finlands bästa. Kirjoittanut Perera, Y. Luettavissa:
Feministisen pedagogiikan ABC – Opas ohjaajille ja opettajille. Toimittanut: Laukkanen, A., Miettinen, S., Elonheimo, A-M., Ojala, H. & Saresma, T. Vastapaino, 2018.
Fiktiivisen kirjallisuuden maailmasta monikulttuuriseen Suomeen: Ennakointikertomus kirjallisuudenopetuksen ja monikulttuurisuuskasvatuksen välineenä. Kirjoittanut Aerila, J-A. Turun yliopisto, 2010.
Kaikille lapsille: lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. Toimittanut Rastas. A. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013.
Multiculturalism as a Challenge in contemporary Finnish Picturebooks: Reimagining sociocultural categories. Kirjoittanut Pesonen, J. Oulun yliopisto, 2015.