Hyppää sisältöön

Lapsuuden iloa ja nostalgiaa

Kristiina Elo: Pukkisänky ja Pyykki-Maija. Lapsuusmuistoja Turusta mummulaan.
Sammakko 2023

Turussa 1950-luvun alussa syntynyt Kristiina Elo miettii muistamista, hän kun huomaa muistavansa lapsuuden kokemuksia eri tavalla kuin serkkunsa. Ja jotakin palautuu mieleen vasta serkkujen kertomuksista, kuten Tarzan, Jane ja simpanssi Zeetah -leikit mummulassa maalla. Matias-serkku oli näiden leikkien dynamo ahkerana Tarzan- ja Tex Willer -sarjakuvalehtien lukijana.

Kristiina Elo on koonnut lapsuusmuistojaan varhaislapsuudesta aina oppikoulun alaluokille saakka pienimuotoiseen ja lämminsävyiseen Pukkisänky ja Pyykki-Maija -kirjaan. Vanhoja mainoksia, keräilykuvia ja muuta kuvamateriaalia on ylenpalttisesti mukana.

Hauskasti Elo kuvailee mielikuvituksen, luonnon ja lukuelämysten salamyhkäistä yhteyttä. Elo kertoo, miten mielikuvitus aktivoituu luonnossa, kun mieleen tulevat Beskowin kuvakirjojen menninkäiset ja kukkakeijut. Auringon siivilöimät valoraidat metsäpolulla tuovat puolestaan mieleen Iris Kähärin Titi-Lalli-satukirjan. 

Elon ensimmäisiä kirjamuistoja taitaa olla se, kun hän istui yöpaitasillaan pappansa sylissä ja kuunteli Solveig von Schoulzin kirjaa Kahden nallen ruotsinmatka. Tove Janssonin kuvituskin teki vaikutuksen. Muistojen virrassa kulkevat myös Viisikot, Anni Swanit ja turkulaiseen kulttuuripiirin kuulunut H. Hariolan Naantalin luostarin aarteet. Mummulan maailmaan kuuluivat myös Mannerheimin muistelmakirjat. Elon mukaan Mannerheimin seikkailut olivat ihan jännittäviä.

Autenttisia ja aikakautta kevyesti analysoivia lapsuusmuistoja leikeistä, lukemisesta ja entispäiväisestä elämäntavasta lukee mielikseen – varsinkin kun kuva-aineisto on niin hellyttävää. Kuvituksesta löytyy mm. lastenlehti Lasten Maailman mainos, mutta kuinka kiinteästi lastenlehdet ja sarjakuvat kuuluivat Kristiina Elon lapsuuteen, sitä hän ei kerro. Entä teatterit ja elokuvat? Ihmeellinen televisio ja radion lastentunnit toki mainitaan. Pukkisänky ja Pyykki-Maija -kirja on elävää lapsuuden historiaa.

Teksti Ismo Loivamaa