Kansansatu tarinoi ja tanssii
GLIMS & GLOMSIN ANTTI PUUHAARA
Teksti: Tuula Pere
Kuva: Glims & Gloms, Ari Kauppila
Kun teatterilla on niin hauska nimi kuin GLIMS & GLOMS, siitä on otettava selvää. Kiehtovaa on myös päästä katsomaan esineteatterin keinoin toteutettua, kansansatuhahmoon perustuvaa Antti Puuhaara -esitystä. Sitä ennen kuitenkin haastatellaan teatterin taiteellista johtajaa Tuomo Railoa.
MITKÄ KUMMAN GLIMS & GLOMS JA ANTTI PUUHAARA?
Pandemian pihdeistä irrottautuminen saa meidät etsimään myös kiinnostavia lapsille suunnattuja teatteriesityksiä. Omat silmäni osuivat espoolaiseen tanssiteatteriin
GLIMS & GLOMS, jonka hauska nimikin saa hymyn huulille. Kun ohjelmistosta löytyy tuore version ikivanhasta Antti Puuhaara -kansansatuhahmosta, hymy levenee entisestään.
Koreografit Simo Heiskanen ja Tuomo Railo perustivat Glims & Gloms –teatterin vuonna 1999. Kiertävän tanssiteatterin toiminta käsittää niin kotimaisia kiertueita kuin kansainvälisiä vierailuja. Monipuolinen teatteri rantautuu yhtä hyvin perinteisiin teatteritiloihin kuin koulujen liikuntasaleihin tai kauppakeskuksiin. Toteutusta ja kokoonpanoa sovitetaan joustavasti ja luovasti tilanteiden mukaan. On riemastuttavaa huomata, miten ennakkoluulottomasti Glims & Gloms yhdistää esityksiinsä eri taiteenalojen elementtejä. Mukaan mahtuvat niin tanssi, teatteri, musiikki, kuvataide kuin modernit video- ja teatteritekniikan sovellukset.
Kansansatu Antti Puuhaara julkaistiin alun perin vuonna 1854. Sen sankari on sittemmin innoittanut sarjakuvataiteilijoita ja seikkaillut kymmenien vuosien ajan mm. Yhteishyvä-lehdessä sekä Otavan julkaisemissa sarjakuvakirjoissa. Onpa tarinasta tehty myös näyttämöversioita ja kokoillan elokuva (1976).
Näytelmä Antti Puuhaara on pakko päästä katsomaan paikan päälle! Lippu on jo ostettuna tulevan viikonlopun esitykseen, ja kirjoitan arvion näkemästäni vielä tämän artikkelin loppuun.
Mutta annetaan kuitenkin ensin puheenvuoro tanssiteatteri Glims & Glomsin taiteelliselle johtajalle Tuomo Railolle.
HAASTATELTAVANA TAITEELLINEN JOHTAJA TUOMO RAILO
MISTÄ GLIMS & GLOMS ON SAANUT NIMENSÄ?
Teatterin nimi viittaa Glimsin- ja Glomsinjokiin Keski-Espoossa. Ne yhtyvät kuivatetun Kirkkojärven kohdalla Espoon Keskuksessa ja jatkavat yhdessä matkaansa Espoonjokena kohden merta. Näiden jokien alkulähteillä sijaitsivat Glimsin ja Glomsin tilat, joista Glimsin tila on nykyään talomuseo ja Gloms tunnetaan Lommilan kaupunginosana. Joet ovat rauhoitettuja – sieltä on löytynyt purohyrrä-nimisen koppakuoriaisen esiintymä, ainoa Euroopassa.
ONKO TEATTERIN ANTI SUUNNATTU AIKUISILLE, LAPSILLE VAI KOKO PERHEELLE – TAI ESITYSTEN TYYLILAJISTA RIIPPUEN ERI-IKÄISILLE?
Teatterimme toimii sekä lastenteatterina että tanssi- ja musiikkiteatterina aikuisyleisölle.
OHJELMISTON UUTUUTEEN, ANTTI PUUHAARA -SATUSEIKKAILUUN ON MERKITTY IKÄSUOSITUKSEKSI 4–99 VUOTTA. MILTÄ YLEISÖ ON TÄHÄN MENNESSÄ NÄYTTÄNYT?
Esitys sai ensi-iltansa viikko sitten, olemme ehtineet esittää sitä vasta neljä kertaa. Yleisömme on koostunut koululaisista, lapsiperheistä, kollegoistamme ja ystävistä. Tietääkseni yleisön ikähaarukka on tähän mennessä ollut 3–87 vuotta.
TUOMO RAILO, OLET TEHNYT ANTTI PUUHAARAAN KÄSIKIRJOITUKSEN JA KOREOGRAFIAN. OLIKO TÄMÄN KANSANSADUN HAHMON NOSTAMINEN NÄYTTÄMÖLLE SINUN AJATUKSESI, VAI MISTÄ IDEA TULI?
Antti Puuhaara -satua olen pyöritellyt mielessäni jo yli kymmenen vuotta. Sadussa on paljon huumoria ja fantasiaa, satu on monitasoinen ja kutkuttava. Olen miettinyt erilaisia näyttämöteknisiä ratkaisuja visualisoida esimerkiksi sadun jättiläiset (animaatiot) ja muut satuhahmot (esineteatteria) ja kehitellyt kotiseutumuseoon sijoittuvaa kehyskertomusta, joka mahdollistaisi sadun sovittamisen vain kolmelle esiintyjälle (museon henkilökunta).
ONKO TANSSITEATTERINNE OHJELMAAN KUULUNUT AIEMMIN KANSANSATUIHIN TAI MUUHUN LASTENKIRJALLISUUTEEN POHJAAVIA TEOKSIA?
Olemme tehneet koko perheelle suunnattuja näyttämötulkintoja mm. Julia Vuoren sarjakuvista Sikabaletti(2001), Leena Krohnin satukirjasta Näkki (2004), Eduard Uspenskin lastenkirjasta Takuumiehet (2005), Outi Heiskasen kuvataiteesta Suurperhe (2006), Yrjö Kokon lastenkirjasta Pessi ja Illusia (2009). 2010-luvulla toisen taiteellisen johtajamme Simo Heiskasen koko perheelle suunnatuissa näyttämöteoksissa on usein ollut tarina, jonka hän on käsikirjoittanut ja säveltänyt itse.
MINKÄLAISIA HAASTEITA LIITTYY LASTENKIRJALLISUUDEN JA ERITYISESTI KANSANSATUJEN VERSIOIMISEEN TANSSITEATTERIKSI?
Jos aihe on yleisesti hyvin tuttu ja usein nähty näyttämöllä, on haastavaa perustella uuden tulkinnan tarpeellisuus. Teos tulee väistämättä vertailluksi vallitsevaan kaanoniin. On myös haastavaa, jos aiheeseen liittyy vahva ja tekijänoikeudellisesti suojattu visuaalisuus, kuten esimerkiksi Tove Janssonin Muumien kohdalla. Kansansadut ovat siinä suhteessa kiitollisempia, että niitä voi vapaammin versioida ja modernisoida sadun tenhon kärsimättä. Kansansaduissa on paljon herkullisia yksityiskohtia, hahmoja, joilla on mieleenpainuvia luonteenpiirteitä ja usein myös aikaa kestänyt opetus. Mutta Antti Puuhaaran kohdalla on todettava, että meidän tulkinnassamme koiraa ei hirtetä pihakoivuun.
MISSÄ MÄÄRIN HALUATTE PYSYÄ USKOLLISENA ALKUPERÄISELLE ANTTI PUUHAARALLE, VAI ONKO TAVOITTEENA UUDISTAA SITÄ REIPPAIN OTTEIN NYKYAJAN YLEISÖLLE?
Olemme muokanneet satua sukupuolten välistä tasa-arvoa kunnioittavaksi – turkiskauppiaan tyttäreltä kysytään, haluaako hän avioitua Antti Puuhaaran kanssa – ja modernisoineet elämän onnen salaisuutta alkuperäisestä maanviljelyn arvon korostamisesta toisten ihmisten kunnioittamiseksi, luonnon suojelemiseksi ja – kehyskertomuksen myötä – museoiden ahkeraksi tutkimiseksi. Sadun hometta hönkivä mato on tulkinnassamme espanjansiruetana.
ONKO ESITYKSESTÄ JO KANTAUTUNUT KÄSIKIRJOITUKSEN JA KOREOGRAFIAN TEKIJÄN KORVIIN PALAUTETTA? MIKÄ TEKI ERITYISEN ILOISEKSI?
Tämän palautteen saimme tänään Aarnivalkean koulun 3.-luokkalaisten opettajalta:
Luokkamme Aarnivalkeasta oli katsomassa esitystä keskiviikkona. Siitä on nyt keskusteltu luokassa kaksi tuntia, juonta käyty läpi, tunnelmia kertailtu ja henkilöitä kuvailtu runsain sanoin. Aivan erinomainen kokemus kaikin puolin ja alusta loppuun. Teette hienoa työtä, kiitos koko luokan puolesta!!
Lämmittävää on ollut myös saada teatterin ja taiteen ammattilaisten palautetta:
Olipa hauska ja kekseliäs esitys. Palaa johonkin alkulähteille. Teatterissa mikä vaan voi olla mitä vaan, kun vaan keksii. Kiitos! – Jukka Keinonen
Upposi johonkin sielun syvyyksiin oikein rytinällä. Kuinka oivaltavaa. Kestävän kehityksen superesitys, jossa historia, tarinat, tavarat, ekologisuus, jatkumot, värit, muodot, taide ja liike kietoutuvat upeaksi kokonaisuudeksi. Olen todella otettu, että sain tuon kokea! Kiitos! – Mari Kätkä
KIINNOSTAAKO GLIMS & GLOMS –TANSSITEATTERIA YHTEISTYÖ NYKYLASTENKIRJALLISUUDEN TEKIJÖIDEN KANSSA? MITÄ AIHEITA TOIVOISIT KÄSITTELYYN?
Nykykirjallisuus kiinnostaa kyllä, mutta täytyy tunnustaa, että kohdallani on jonkin kokoinen sivistyksellinen aukko. En ole ehtinyt seurata lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta siinä mitassa, kuin olisi tarpeen. Mielenkiintoista olisi olla kehittelemässä teosta, joka ilmestyisi yhtä aikaa kirjana ja näyttämötulkintana. Kiinnostavia aiheita riittää – rakkauden ja sukupuolen moninaisuus, elämänilon lähteet, ennakkoluulottomuus, uteliaisuus, rohkeus, katseen avaruus.
… JA SITTEN KATSOMAAN ANTTI PUUHAARA -SATUSEIKKAILUA
Glims & Gloms Kauppakeskusteatterin katsomo Entressessä on täynnä lauantaina 16.10.2021. Etualan suurelle lattiamatolle mahtuu vielä loikoilemaan, jos ottaa kengät pois. Antti Puuhaarasta kertovat esitys on alkamassa. Pohdiskelen, miten vanhaa satua mahdetaan elävöittää esineteatterin keinoin. Näyttämöllä odottaa jo hyllyllinen puisia museoesineitä ja värikkäitä tekstiilejä.
Pienen johdattelun jälkeen kansantarina herääkin reippaasti henkiin kotiseutumuseon henkilökunnan käsissä. Esineet muuttuvat kädenkäänteessä kekseliäästi sadun kulisseiksi ja hahmoiksi. Leipälapiot ja kuparipannut, ryijyt ja pärekorit saavat uuden elämän innokkaan lapsiyleisön edessä. Ilmassa on pientä jännitystä, kun hiisien ja jättiläisten suuret kasvot puhuvat tausta-animaatiosta tai kun ylitetään virtaa matkattaessa Pohjolaan. Vapautuneet naurut yleisön joukossa osoittavat kuitenkin, että esitys on tasapainossa pienimpienkin katsojien mielestä.
En muistanutkaan, miten mainio tarina kansansatu Antti Puuhaarasta on. Etenkin, kun tuore esitys vielä puhaltaa siitä pölyt pois, tuloksena on edelleen ajankohtainen näytelmä koko perheelle. Kun lapsenlapset kasvavat, tällä mummulla on jälleen uusi teatteriosoite mielessä!
KIITOS HAASTATTELUSTA TUOMO RAILOLLE JA MAINIOSTA ANTTI PUUHAARA -ESITYKSESTÄ KOKO GLIMS & GLOMS –TEATTERILLE. – ONNEA JA MENESTYSTÄ TEATTERIN TULEVIIN HANKKEISIIN, EHKÄPÄ MYÖS SIIHEN TOIVEISIIN KUULUVAAN KIRJA- JA NÄYTTÄMÖTULKINNAN YHDISTELMÄÄN!
Lähteet:
Haastattelu 20.9.2021 / Glims & Glomsin taiteellinen johtaja Tuomo Railo
Antti Puuhaara -näytelmän esitys 16.10.2021 / Glims & Gloms Kauppakeskusteatteri (Entresse)