Kansallisbaletissa satu tanssii varpaillaan ja pitkissä tossuissa
Haastateltavana Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Madeleine Onne
Teksti: Tuula Pere
Kuva: Suomen kansallisbaletti, Mirka Kleemola
Baletin lumo tarjoaa elämyksiä, joiden jäljet mielessä ja sielussa tuntuvat pitkään senkin jälkeen, kun esirippu on jälleen laskeutunut. Usein elämys perustuu lastenkirjallisuudesta tuttuihin aiheisiin.
Kansallisbalettimme juhlii piakkoin satavuotiasta toimintaansa, johon ovat varhaisista vuosista saakka kuuluneet myös satuaiheisiin perustuvat baletit. Taiteellinen johtaja Madeleine Onne suostui ystävällisesti haastateltavaksi lastenkirjallisuuden päätymisestä balettiesitykseksi sekä satujen merkityksestä erityisesti lapsiyleisön porttina baletin maailmaan.
SADUN JA BALETIN TAIANOMAINEN YHTEYS
Pohdittaessa lastenkirjallisuuden merkitystä ja yhteyksiä muiden taiteen kenttien kanssa ei voida sivuuttaa sadun ja baletin välistä siltaa. Suomen kansallisoopperan ja -baletin koti, uusi oopperatalo Töölönlahden rannalla Helsingissä, on tarjonnut vuodesta 1993 lähtien nähtäväksemme uskomattomia esityksiä myös satubalettien muodossa.
Lapsikatsojillekin soveltuvat esitykset ovat kuitenkin kuuluneet ohjelmistoon jo balettitoiminnan alkuajoista saakka, pian satavuotiaassa taidelaitoksessa. Esimerkiksi Prinsessa Ruusunen ja Pähkinänsärkijä saivat ensi-iltansa jo vuonna 1928.
Ihmisten sulkeutuessa koteihinsa ja julkisten tilojen ja esitysten pitäessä ovensa kiinni poikkeuksellisten aikojen vuoksi Kansallisbaletti toi näyttämötaiteen ystävien nähtäväksi myös verkkoelämyksiä Stage24-palvelunsa välityksellä. Siellä ovat myös lapsiyleisöä kiinnostavat baletit Prinsessa Ruusunen ja Lumikuningatar – aiemmin myös Pieni merenneito. Lisäksi voimme seurata vaikkapa Pepin ja Herra Tossavaisen tanssikoulua.
HAASTATELTAVANA TAITEELLINEN JOHTAJA MADELEINE ONNE
Kansallisbaletin taiteellisena johtajana aloitti kesällä 2018 ruotsalainen Madeleine Onne. Tehtävässään hän vastaa baletin ohjelmiston suunnittelusta sekä toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä. Oman kansainvälisen balettitanssijan uransa jälkeen hän on toiminut ennen Helsinkiä yhteensä 15 vuoden ajan taiteellisena johtajana Tukholman Kuninkaallisessa baletissa ja Hongkongin baletissa.
Pääsemme nyt esittämään baletin taiteelliselle johtajalle muutamia kysymyksiä lastenkirjallisuuden siirtämisestä näyttämölle – joko kansainvälisinä yhteistuotantoina muiden suurten ooppera- ja balettitalojen kanssa tai omina tuotantoina. Mitä hän mahtaa ajatella sadun merkityksestä estradeilla nyt ja tulevaisuudessa?
SATUJEN MATKA NÄYTTÄMÖLLE
Päätökset erilaisten lastenkirjallisuuteen perustuvien balettiesitysten ottamisesta Kansallisbaletin ohjelmistoon syntyvät osana yleistä ohjelmistosuunnittelua. Kun päätös on tehty, käynnistyy noin kolmen vuoden mittainen prosessi, jonka tuloksena teos lopulta päätyy näyttämölle yleisön eteen.
”On tärkeää punnita balettiohjelmistoa kokonaisuudessaan. Haluan varmistaa, että meillä on tarjottavaa kaikille katsojaryhmille. Tarvitaan tarinabaletteja ja abstrakteja baletteja, klassista ja nykyaikaisempaa. On huomioitava niin aikuisyleisö kuin perheet lapsineen. Myös seuraavan sukupolven yleisö on baletillemme erittäin tärkeä”, painottaa Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Madeleine Onne.
KANSAINVÄLISIÄ SATUKLASSIKOITA VAI NYKYKIRJALLISUUTTA LÄHELTÄ?
Valtaosa suurten ooppera- ja balettitalojen lapsille ja heidän perheilleen suunnatuista baleteista näyttää perustuvan maailmalla tunnettuihin lastenkirjallisuuden klassikoihin. Voisi olettaa, että kotimaisen lastenkirjallisuuden tai nykykirjallisuuden mahdollisuudet kiivetä balettinäyttämölle ovat heikommat.
Madeleine Onne asettaa kotimaiset ja maailmankuulut, uudet ja vanhat tarinat samalle viivalle balettiteoksen lähtökohtana.
”Hyvä tarina yhdessä hyvän koreografin ja hyvän musiikin kanssa muodostaa hyvän balettituotannon riippumatta siitä, onko tarina maailmankuulu klassikko vai uusi kotimainen … Useimmiten haasteena on saada kustantajalta tai tekijältä oikeudet muuttaa tarina baletiksi”, hän toteaa.
YHTEISTUOTANTOA MAAILMALTA VAI OMAA KOTIMAISTA?
Erilaisilla yhteistuotannoilla muiden kansainvälisten ooppera- ja balettitalojen kanssa on merkittävä rooli myös Kansallisbaletissa. Toisaalta siellä luodaan lisäksi kokonaan omia lastenbalettiversioita – tarinasta toteutukseen.
”Yhteistuotannot ovat tärkeitä kaikille balettitaloille. Ne auttavat toimimaan ’ilmastoälykkäästi’ ja taloudellisesti. Haasteena on sovittaa yhteistuotantojen työt aikataulujen suhteen viisaasti”, taiteellinen johtaja Madeleinen Onne arvioi. ”Kansallisbaletti on tuottanut myös omia lapsille suunnattuja baletteja, kuten Kaunotar ja hirviö, Pieni merenneito, Lumikuningatar ja jopa kaksi Muumibalettia – vain muutamia lapsille suunnattuja esityksiämme mainitakseni.”
LAPSUUDEN SUOSIKKISATUJA BALETTINÄYTTÄMÖILLÄ
Baletin taiteellisen johtajan omista lapsuusajan suosikkisaduista ovat päätyneet kansainvälisille näyttämöille mm. Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu, Elsa Beskowin Petterin ja Lotan joulu sekä italialainen saturomaani Pinokkio.
”Kun hyvä dramaturgi ja koreografi ovat ’kääntämässä’ mielenkiintoista tarinaa baletiksi, syntyy onnistunut lopputulos”, hän sanoo. ”Koska useimmat taiteilijat ja esityksen luojat käyttävät työssään osittain omia kokemuksiaan ja muistojaan, ne nostavat myös muiden balettiin osallisten mieleen lapsuusmuistoja. En ole itse koreografi, mutta kun tilaan jotain uutta tuotantoa, haen luonnollisesti myös mahdollisuutta tuntea siihen itsekin jonkinlaista yhteyttä.”
MILLAISIA SATUAIHEITA TULEVILLE SUKUPOLVILLE?
Kun Madeleine Onnelta kysytään toiveita lapsille suunnattujen balettien aihepiireistä tulevaisuudessa, hän mainitsee sekä menneisyyden että nykypäivän satuaiheet ja toteaa arvostavansa monimuotoisuutta niin esityksissä kuin elämässäkin.
”Ihmisillä tulee olla mahdollisuus omiin valintoihin. Nykyhetken todellisuudessa ja tarinoissa on paljon jaettavaa ja visualisoitavaa; monimuotoisuus, monikulttuurisen yhteiskunnan edut tai tietoisuus ympäristöstämme”, baletin taiteellinen johtaja toteaa. ”Tärkeintä on, että tuotamme näyttämölle laadukkaita esityksiä myös nuorelle sukupolvelle – he ansaitsevat sen!”
Kansallisbaletti on kiitettävästi huomioinut lapsikatsojiaan ja kasvattanut yleisökseen uutta polvea. Lastenkirjallisuuden esille tuomisessa sillä on tärkeä merkitys. Kokonaisen kulttuurilaitoksen ammattilaisten taitojen valjastaminen myös klassikkosatujen ja uudempien suosikkien esittelyyn baletin keinoin on samalla kunnianosoitus lastenkirjallisuuden merkitykselle.
KIITOS HAASTATTELUSTA, MADELEINE ONNE – JA LÄMPIMÄT ONNITTELUT SATAVUOTIAAN KANSALLISBALETIN JUHLAVUOTEEN!