28.3.2026

Kansainvälistä lastenkirjapäivää vietetään Hans Christian Andersenin syntymäpäivänä 2.4. vuosittain. Kansainvälinen IBBY-organisaatio on lastenkirjapäivän järjestäjä, ja joka vuosi eri maa saa valittavakseen vuoden teeman. Teeman pohjalta laaditaan juliste, teksti ja materiaalia lastenkirjapäivän viettoon. Tänä vuonna 2026 lastenkirjapäivän järjestäjämaa on Kypros.

Lue lisää lastenkirjapäivästä ja lataa materiaalia täältä.

Tässä suomennos lastenkirjapäivän sadusta:

Istuta tarinoita ja maailma puhkeaa kukkaan

Elena Perikleous
Suomennos Anna Pölkki

Syntyipä kerran lapsi, joka kaipasi elää parempaa elämää kuin satujen sankarit – he, jotka
vain elivät elämänsä onnellisina loppuun asti.
Lapsi kasvoi ja muuttui, hän luki ja hänestä tuli Don Quijote, joka taisteli tuulimyllyjä
vastaan, hänestä tuli Liisa, joka loi maailmaan ihmeitä, hänestä tuli Robin Hood, joka
pelasti metsiä, ja hänestä tuli susi, joka kokosi yhteen kuuta ulvovia laumoja.
Vuodet kuluivat, mutta maailma ei muuttunut sellaiseksi kuin oli unelmoitu. Kuitenkin lapsi
onnistui rakentamaan aivan uuden maailman pihamaan puutarhaan, ja hän täytti sen
kaikella, mikä rakasti.
Vuodet yhä kuluivat.
Ja kun kirjat kuiskivat viisautta lapsen sielulle, hän ymmärsi, mitä oli tehtävä.
Syksyn saavuttua kynnettiin maata ja istutettiin siemeniä.
Saapui talvi.
Lapsi odotti kärsivällisesti valkoisen vaipan sulamista ja ravitsi itseään tarinoiden nupuilla.
Sitten tuli kevät. Hennot lehdet ryöpsähtivät ulos versoista.
Rungot kasvoivat paksummiksi, oksat ojentuivat, nuput puhkesivat.
Lapsen sielu puhkesi kukkaan, täyttyi väreistä ja tuoksuista.
Mutta entä kesä?
Se oli veneiden, purjeveneiden, kuumailmapallojen ja polkupyörien aikaa… aikaa, jolloin
matkattiin kauas, avaraan maailmaan!
Nyt lapsi tiesi – täysin vailla epäilystä:
Tämä oli oikea tapa muuttaa maailmaa – hänestä tulisi istuttaja.
Taianomaisten tarinoiden istuttaja, joka kylväisi sanoja, kasvattaisi sanojen varsia, korjaisi
ihmeiden satoa, vaalisi mielikuvitusta.
Ja niin tarinat alkoivat kasvaa ja levitä.
Sitten?
Lapsi kasvoi rakkautta ja lahjoitti ohikulkijoille kimppuja.
Kimppuja, joissa kasvoi rauhaa, toivoa, voimaa sekä uskoa mahdottomaan.
Pienten ihmeiden kimppuja, ihan jokaiselle.
Joka kevät, toinen huhtikuuta,
tarinat, jotka lapsi oli kylvänyt, sytyttivät maailman hehkumaan ja kukkimaan.

Oi, ja puutarhatyöpajojen kautta sadonkorjuun viisautta siirrettiin eteenpäin, niin nuorille
kuin vanhoille.
Ja lapsen puutarhasta kasvoi Toivon puutarha,
pihamaasta tuli Ihmeiden maa,
ja ihmeiden taikuri pysyi varmana vakaumuksestaan –
kerien auki tarinoiden punaisia lankoja tuulen kannateltavaksi.