Kaikki alkoi pasifistisesta härkävasikasta
kolumni / IBBY-historia
Teksti: Ismo Loivamaa
Valtio lopetti kertarysäyksellä rauhanjärjestöjen avustamisen. Rauhankasvatuksen asiantuntijat epäilivät, että kyseessä ei ollut raha vaan ideologia. Rauhankasvatus yritetään tukahduttaa. Ongelma taitaa olla kansainvälinen.
Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtaja Pierre Krähenbühl piipahti helmikuun lopussa Suomessa ja STT julkaisi hänen haastattelunsa, jonka otsikko pysäyttää: ”Sotia ehkäisevää kulttuuria ei näkyvissä – olisi tarpeen”.
Olisi tosiaan tarpeen! Kuinka hyvin mahtaa kuulua kansainvälisen IBBYn ääni? Sitä kannattaa miettiä nyt kun IBBY Finlandin 70-vuotisjuhla lähestyy ja koko IBBY-aatteen syntyhistoriakin viettää juhlavuotta. Kansainvälisen järjestön idea syntyi 80 vuotta sitten.
Saksalaissyntyinen Jella Lepman toimi sotien jälkeen ”amerikkalaisen miehitysalueen naisten ja lasten kulttuuri- ja kasvatusasioiden neuvonantajana”. Jella Lepman näki läheltä sodan henkiset ja aineelliset tuhot Saksassa. Hän oivalsi, että lastenkirjat ovat arvaamattoman tärkeitä. Aluksi hän toteutti Münchenissä kansainvälisen lastenkirjanäyttelyn, jonne ihmiset jonottivat. Sinnikäs Lepman jatkoi ideointiaan ja vuonna 1946 hän painatti sanomalehtipaperille Munro Leafin lastenkirjan Härkä Ferdinand. 30 000 kappaleen painos jaettiin Berliinin orvoille lapsille. Se on IBBYn syntytarina.
Härkä Ferdinand tuskin oli sattumanvarainen valinta. Amerikkalaisen Munro Leafin pieni kertomus nimittäin on rauhantahtoisuudessaan vertaansa vailla. Härkävasikka viettää mieluiten aikaa nuuskuttelemalla kukkasia ja lekottelemalla korkkitammen katveessa. Se ei halua nujakoida ja häijystellä muiden härkien kanssa. Kun se vahingossa kuljetetaan Madridin härkätaisteluarenalle, ei se silloinkaan ryhdy ärhentelemään. Ei auta muu kuin palauttaa se omiin maisemiinsa – ja siellä se oikein onnellisena jatkaa tärkeiden asioiden mietiskelyä.
Kirjailija Asko Martinheimo muistelee Härkä Ferdinandia oman lapsuutensa tärkeänä kirjana teoksessa Lapsuuden rajamaat (WSOY 1990). Esseen otsikko kertoo kaiken: Pasifisti Ferdinand. Martinheimo sai kirjan lahjaksi vuonna 1940, alta kouluikäisenä. Hän kuljetti kirjailijavuosinaan Ferdinandia mukanaan lähes kaikilla kouluvierailuilla. ”Liikun heikoilla jäillä, jos nyt sanon, että Ferdinandin omaperäinen käytös, vetäytyminen raisuista leikeistä ja puskuharjoituksista vetosi minuun eniten ja on vaikuttanut läpi elämäni omaan käyttäytymiseeni.”
Enää Härkä Ferdinandia ei jaeta lapsille sen paremmin Berliinissä kuin muuallakaan. Mutta IBBY elää ja Ferdinand elää. Ferdinandista on tehty elokuvia (esim. Disneyn Oscar-palkittu animaatio) ja erilaisia kirjaversioitakin on saatavilla. Tuorein saatavilla oleva kirjaversio Suomessa sisältyy kokoomateokseen Aku Ankka ja eläinten jouluparaati (Tammi 2023).