13.4.2026

Linda Bondestam tänään ehdolla Hans Christian Andersen -palkinnon saajaksi

Hans Christian Andersen -mitalia pidetään lastenkirjallisuuden Nobel-palkintona.

Linda Bondestam on tänään kuuden parhaan joukossa, kun Italian Bolognassa jaetaan maailman arvostetuimmat lastenkirjallisuusalan palkinnot, kultaiset Hans Christian Andersen -mitalit kuvittajalle ja kirjailijalle  tunnustuksena heidän korkealaatuisesta elämäntyöstään lastenkirjallisuudessa.

Bondestam on helsinkiläinen taiteilija, kuvittaja ja kirjailija. Hän on saavuttanut urallaan suurta menestystä ja vastaanottanut lukuisia arvostettuja palkintoja ja nimityksiä Suomessa ja ulkomailla. Hän on myös ollut pitkään IBBY Finlandin kuvittajaehdokas Hans Christian Andersen -mitalin saajaksi. Mitali on IBBYn eli Internatinal Board on Books for Young People -järjestön myöntämä palkinto, ja siihen voi asettaa ehdokkaita vain kansalliset IBBY-yhdistykset.

”Pääsy kuuden parhaan joukkoon merkitsee tietysti uskomattoman paljon!” Bondestam kertoo juuri ennen lähtöään Bolognaan. ”Tuntuu käsittämättömän merkitykselliseltä, että kansainvälinen tuomaristo perehtyi minun taiteeseeni ja näki, että se ansaitsee tulla esiin tällä tavalla.”

H. C. Andersen -palkintoa Bondestam luonnehtii valtavan arvostetuksi. Monet voittajat ovat saavuttaneet suuren yleisön, ja heidän työnsä seuraaminen on ollut Bondestamista kiinnostavaa.

Kaksi vuotta sitten kirjailija Timo Parvela oli tässä samassa tilanteessa lyhytlistattuna H. C. Andersen -palkinnon saajaksi. Jo tuolloin Bondestamin kirjoittama ja kuvittama kuvakirja Elämäni pohjalla – Yksinäisen aksolotlin tarina (alkup. Mitt bottenliv – Av en ensam axoltl, 2019) sai kunniamaininnan kuvituksesta. On harvinaista, että Suomen kokoisesta maasta pääsee esille kaksi taiteilijaa samaan aikaan ja vielä poikkeuksellisempaa on, että peräkkäisissä finaaleissa on ehdolla kaksi saman maan kansalaista.

Bondestamin mielestä tämä kertoo siitä, että lastenkirjallisuus voi Suomessa todella hyvin, mutta korostaa, että menestys ei ole itsestään selvää. Etenkin rahoituksen saaminen on taiteilijoille yhä vaikeampaa.

Suomalaisen lastenkijrallisuuden suosiolle hän nälee paljon erilaisia syitä. ”Meillä on tutkimusta, agentteja ja etenkin suomenruotsalaisessa lehdistössä vakavasti otettavia kriitikoita, jolloin kirja voi saada useampiakin arvosteluja. Lisäksi kustantamot, joiden kanssa olen työskennellyt, ymmärtävät korkeantaiteellisen laadun tärkeyden. Myös kollegoiden tuki on todella merkityksellistä. Olemme mukavaa ja osaavaa sakkia!”

Nykyään myös tekoäly uhkaa kuvittajien tulonmuodostusta, kun kuka tahansa voi maksutta tekaista kuvituskuvan. Bondestam onkin käsitellyt tekoälyä ja koneistumista kuvakirjassaan Hopi hopi – reippaan robotin tarina (alkup. Chop Chop – en tapper jordbos berättelse, 2024). Hän halusi jättää Hopi hopiin merkkejä ihmisyydestä, kuten pieniä tahroja kirjan sivuille. Bondestam uskoo, että lapsilukijat arvostavat ihmisen tekemää kuvitusta ja sen mukanaan tuomaa tunnelatausta. ”Luomistyö pohjautuu aina elämänkokemuksiin ja tunteisiin”, hän painottaa.

Bondestamin teosten iheet vaihtelevat lapsiperhearjesta apokalypsiin, kehopositiivisuudesta robotiikkaan ja karhuista hopeatoukkiin. Inspiraatiota hän ammentaa muun muassayhteistyöstä muiden taiteilijoiden kanssa, jotka tulevat toisinaan eri aloilta. Hän esimerkiksi näyttelee ruotsinkielisessä lastenteatteriryhmässä nimeltä Teater Tapir ja tekee animaatioelokuvia kuvitustensa pohjalta. Erilaiset tekemisen muodot tuovat uusia näkökulmia taiteeseen, esimerkiksi näyttelijänä hän kokee olevansa itse kuvitettu.

Bondestam ei usko, että mikään aihe olisi liian iso lasten kuvakirjaan. Kuvakirjataiteilijana hän kurottautuu kohti tuntematontaja haluaa yllättää itsensäkin. Hopi hopissa hän esimerkiksi tarkasteli tehokkuusyhteiskuntaa ja kuvailee luomisprosessia uimiseksi avomerellä ilman pelastusliiviä.  ”Se oli jännittävää, pelottavaa ja henkeäsalpaavaa, kuin ratkaisisi arvoitusta. Toivon lukijoideni kohtaavan samaa yllätyksellisyyttä kirjojeni parissa”, Bondestam kuvailee.

Tänään ratkeaa, pokkaako Bondestam maailman arvostetuimman lastenkirjallisuuspalkinnon. Niin on tehnyt aiemmin vain yksi suomalainen, Tove Jansson, vuonna 1966. Jansson palkittiin tuolloin kirjailijana.