Arvostelu – Jani Kiiskilä: Ihan hupusta
Lasten- ja nuortenkirjoissa on ryhdytty sanoista tekoihin. Lukukampanjat ulottuvat nyt kirjojen sisuksiin saakka. Kirjoissa kommentoidaan lukemista, puolustetaan lähikirjastoja, annetaan lukuvinkkejä… Vihdoin viimein Suomessa tehdään myös nuorille suunnattuja tietokirjoja lukemisesta ja kirjoittamisesta.
Jani Kiiskilän kirja Ihan hupusta: Ajatuksia lukemisesta ja kirjoittamisesta tarjoaa mukavaa oloa ja kirjoitusiloa. Yläkoululainen Huppu ei huvikseen kirjoita tai lue, mutta sitä hanakammin hän piirtää: ”Otan pehmeän lyijykynän ja hahmottelen paperille hetkiä illasta”. Vähän kerrassaan pojan suhtautuminen kirjoittamiseen muuttuu, uudet asiat hiipivät hänen elämäänsä ja lopulta hän jo myöntää: ”Itseään voi ilmaista monella tapaa”. Vaikka kirjoittamalla!
Kirjassa on kaunokirjallisia kohtauksia Hupun elämästä, tuokioita mm. vappubileistä, köksäntunnilta ja kodista. Niiden pohjalta Huppu yllyttää kirjoittamaan. ”Tarinoiden kertominen ja kirjoittaminen on oikeastaan myös leikkiä”, Huppu kiteyttää. Harjoitukset ovat kekseliäitä ja innostavia.
Ihan hupusta -teokseen sisältyy ”kiinnostavien vaikuttajien” haastatteluja. Mikael Gabriel, Pyhimys ja monet muut kertovat lukemisesta. Kommentit ovat lyhyitä, joskus vain parin lauseen henkäisyjä. ”Mä tykkäsin tosi paljon kirjoista. Mä luen edelleen.”, sanoo rap-artisti Pyhimys. Haastattelut voi kuunnella muualta, mutta kirjaan olisi kaivannut aavistuksen verran pidempiä puheenvuoroja.
Olipa kyseessä Jani Kiiskilän kirja tai pari vuotta sitten julkaistu tubettaja Miklun pieni kirja lukemisesta (Kaikkien aikojen kirja), suuntaus on hyvä. Lukemisen ja kirjoittamisen asia saa näkyä nuortenkulttuurissa! Onpa hassua, että tällainen kirjatyyppi on keksitty vasta hiljan.
Teksti: Ismo Loivamaa
