Hyppää sisältöön

Aarresaari-kilpailun voittajat 2022

Aarresaari on joka toinen vuosi jaettava, kääntäjälle myönnettävä palkinto korkeatasoisesta lasten- tai nuortenkirjan käännöstyöstä. Tässä vuoden 2022 palkintojen perustelut.

Kansi kirjasta Hirviö ja Helmikki

Marja Helanen: Hirviö ja Helmikki

Suomennettu Jack Meggitt-Phillipsin englanninkielisestä alkuteoksesta The Beast and the Bethany
Kuvittanut Isabelle Follath
Aarresaari 2022 -palkinto

Teos on mukaansatempaava, kouluikäiselle suunnattu tarina 511-vuotiaasta Ebenezer Pinsetistä, jonka ullakolla asuu hirviö. Hirviö oksentaa Ebenezerille eliksiiriä, joka pitää miehen ikuisesti nuorena. Vastalahjana hirviö vaatii syötäväkseen kaikkea mahdollista sukupuuttoon kuolevista eläimistä kaktuksiin, kunnes eräänä päivänä hirviö vaatii herkkupalakseen lapsen. Ebenezer noutaa kotiinsa Helmikin, orpokodin raivostuttavimman kakaran, joka asettuu taloon asumaan karmeaa kohtaloaan odotellen. 

Tarina on vaatinut suomentajaltaan pallottelua useilla voimakkailla elementeillä: tarina on yhtä aikaa hauska, ällöttävä, jännittävä, anarkistinen ja lämmin. Helanen hellii suomenkielistä lukijaa välittämällä nyanssien koko kirjon. Kääntäjän ja tekstin tunteet ovat selvästi kohdanneet. Vaikka tarinan hahmot ovat inhottavia ja tarina täynnä kauheuksia, on suomennos kuitenkin kepeä. Meggitt-Phillipsin musta huumori on taituroitu suomeksi pistävän onnistuneesti.

Helasen teksti tuo myös hienosti esiin Meggit-Phillipsin tavan kuvata hienovaraisesti kirjan hahmojen kasvua ja muutosta: Helmikin hankalan ulkokuoren alta alkaa pilkahdella kovia menetyksiä kokenut lapsi, ja Ebenezer alkaa aavistuksenomaisesti osoittaa inhimillisiä tunteita tarinan edetessä. 

Tarinan erisnimien suomennosstrategia on onnistunut. Päähenkilö Bethany on suomennoksessa Helmikki, ja esimerkiksi orpokodin omistaja Miss Fizzlewick on neiti Sähikäs. Raamatun teksteistä poimittu Ebenezer on perustellusti jätetty muokkaamatta – sen outo ja ylevä sointi herättää oudoksuntaa yhtälailla alkuteoksen lapsilukijassa.  

Teksti huomioi kohdeikäryhmän tarpeet: se soveltuu yhtä hyvin ääneen luettavaksi kuin lapsen itse luettavaksi. Helasen viimeistellyssä tekstissä on kaikki palaset kohdillaan. 

Marja Helasen ensimmäinen kaunokirjallinen suomennos julkaistiin 1970-luvun puolivälissä. Upeaan suomentajanuraan on kuulunut esimerkiksi Jane Austenia, Charles Dickensia ja Mark Twainia. Myös lasten- ja nuortenkirjasuomennoksia on Helasen työpöydällä ollut läpi koko uran. Hän on tuonut suomalaisille lapsille muun muassa Carolyn Keenea, Frank L. Baumia sekä lukuisia Disney-tarinoita ja Lemony Snicketin teoksia. 


Kansi kirjasta Maata jalkojen alla

Leena Ojalatva: Maata jalkojen alle 

Karisto, 2020
Suomennettu Elizabeth Acevedon englanninkielisestä alkuteoksesta Clap when you land
Kunniamaininta

Maata jalkojen alle on säeromaani, joka kertoo kahdesta teinitytöstä, Dominikaanisessa tasavallassa asuvasta Caminosta ja New Yorkissa asuvasta Yahairasta, joilla on tietämättään sama isä. Kahden maan välillä matkustavan isän salaisuus paljastuu, kun isä menehtyy lento-onnettomuudessa. Kirja on saanut inspiraationsa oikeasta katastrofista: marraskuussa 2001 American Airlinesin lento New Yorkista Dominikaaniseen tasavaltaan putosi pian lähdön jälkeen, surmaten kaikki koneen 260 matkustajaa. 

Yahaira ja Camino saavat tietää toisistaan, joten tytöt yhtä aikaa menettävät isänsä ja saavat sisaren. Maata jalkojen alle on tarina menetyksestä ja aikuisuuteen kasvusta. Teos nostaa keskiöön myös kipeitä yhteiskunnallisia ongelmia, kuten eriarvoisuutta, nuorten naisten osaa yhteisössä ja seksuaalista hyväksikäyttöä. 

Yli 400-sivuinen säeromaani on vaatinut kääntäjältään intensiivistä paneutumista ja aitoa ilmaisuvoimaa. Ojalatvan käännös säilyttää koskettavan tarinan ravisuttavan voiman mutta säilyttää ilmaisun keveyden ja sanojen lyyrisyyden. Suomennos säilyttää hienosti nyanssit, joilla Acevedo kuvaa päähenkilöiden usein tukahdutettujen tunteiden kirjoa: Heidän tuntemuksensa vaeltavat hämmennyksestä murtavaan suruun ja pettymyksestä vihaan, dominikaanisessa kulttuurissa jossa tunteiden näyttäminen ei ole suotavaa. 

Kahteen latinoyhteisöön sijoittuvassa alkuteoksessa on myös runsaasti espanjankielistä kieliainesta, jonka Ojalatva on pyöräyttänyt onnistuneesti suomenkielisen tekstin osaksi. Lopputulos on lukijalle sujuvan vieraannuttava ja avartava. Säeromaani on kirjallisuuden lajina harvinainen, eikä varsinkaan erikielisiä elementtejä yhdistelevälle säeromaanille juurikaan löydy esimerkkejä tai esikuvia suomentajan näkökulmasta. 


Kansi kirjasta Vinksin vonksin viidakko

Maisa Tonteri: Vinksin vonksin viidakko  

Lasten Keskus, 2021
Suomennettu kirjailija-kuvittaja Axel Schefflerin teoksesta
Kunniamaininta

Vinksin Vonksin viidakko on kuvittaja Axel Schefflerin luoma, pienille lapsille suunnattu runoteos, joka esittelee viidakon eläinten elämää hauskojen riimien kautta. Teoksen viehätys syntyy siitä, että sen sivut on leikattu vaakatasossa kahtia: Sivun yläreunassa näkyy eläimen yläosa ja alareunassa vatsa ja jalat. Lukija saa yhdistellä eläinten puoliskoja veikeillä tavoilla: Vyötiäisestä ja leopardista syntyy vyöpardi, ja piikkisiasta ja kameleontista piikkileontti! Jokaisesta eläinlajista on myös pieni runo, joka muuttuu eläinten hassun yhdistelyn myötä. 

Suomennostyö on vaatinut useiden, hyvin erilaisten elementtien pyörittelyä: Sivuilla on 

  • humoristisia riimirunoja,
  • keskeltä katkeavia eläinten nimiä, joiden tulee luontevasti yhdistyä muihin eläinten nimien osiin, sekä 
  • eläinten onomatopoeettisia äännähtelyjä 

Tonterin runosuomennokset ovat tyylipuhdas sanataituruuden näyte. Runokäännökset ovat kepeitä ja sujuvia, ja soljuvat ääneenlukijan suussa rytmikkäinä. Lisäksi ne välittävät lapsilukijalle myös faktoja esiteltyjen lajien luonteista. 

Tonteri on ratkaissut eläinten nimien pilkkomisen erinomaisesti ja myös suomalainen lapsilukija saa kokea yhdistelemisen ja uusien sanojen rakentelun riemun. Aivan yksinkertaista nimien pätkiminen ei ole ollut, sillä mahdollisia nimiyhdistelmiä on kirjassa 121 kappaletta. Aarresaari-raati antaa erityiskiitokset myös kirjan onomatopoeettisten elementtien osuvista suomennoksista: sammakko sanoo ripi ripi ja gorilla krunts krunts.

Tonteri on tehnyt aivan yhtä erinomaisen suomennoksen myös kirjan sisarteoksesta, Vinksin vonksin lemmikit, joka jatkaa saman idean kanssa hassuttelua lemmikkieläinten kanssa.