Virkistävä kirja Virosta
Teksti: Ismo Loivamaa
Andrus Kivirähk: Oskarin ihmepuhelin. Kuv. Anne Pikkov. Suom. Anja Salokannel. Orava-kirjat 2026
Tuntuupa mukavalta lukea taas virolainen lastenkirja! Virolaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta suomennetaan melko kitsaasti, joten kesälomaansa viettävä Oskarin tarina herättää uteliaisuuden, varsinkin kun kirjailija on suomalaisille ennestään tuttu.
Seitsemänvuotias Oskari toimitetaan koko kesäksi isoäidin luo maalle. Aihe on tietysti hyvin perinteinen, mutta se toimii nyt vain lähtökohtana kirjan kekseliäille tarinoille. Maalaiselämä isoäidin hoivisssa ei miellytä pikkupoikaa – ja kaiken kukkuraksi kännykkä unohtui kotiin. Kaikki tuntuu vieraalta, jopa isoäidin valmistamat kummalliset perinnepöperöt tuntuvat vastenmielisiltä. Lastenkirjallisuuden isoäidit ovat nykyisin ikinuoria ja keski-ikäisiä vetreämpiä farkkuihmisiä, mutta Oskarin isoäiti on oikeasti mummomainen ja hiukan hapero. Isoäiti ei oikein hoksaa, miten lapsenlapsen kanssa pitäisi menetellä. Tällainen epävire väreilee kirjan kesäelämässä. Tuntuu vaihteeksi uskottavalta ja inhimilliseltä lukea epätäydellisestä vanhan ihmisen ja lapsen kontaktista.
Oskarin yksinäisyyttä vahvistaa se, että hän on haluton tutustumaan kylän poikiin ja vielä haluttomampi pelaamaan jalkapalloa.
Tympääntynyt poika keksii väkertää puupalikasta kännykän korvikkeen – ja silloin kaikki muuttuu. Taas uusi tulkinta kännykkäriippuvuudesta! Kuinka ollakaan, pojan leikkipuheluihin vastataan ja hän käy ihmeellisiä keskusteluja mm. ilmapallon, ilkeän rautanaulan, runoilevan roskaämpärin ja silitysraudan kanssa. Kohtaamiset ovat täynnä tunnetta ja toimintaa; poika huomaa voivansa auttaa esineitä ratkaisemaan ongelmansa. Parhaimmillaan kirja on nonsensemäisissä ja koskettavissa tapauksissa. Oskari auttaa ja ymmärtää, ja samalla hänen kesänsä muuttuu täydeksi ja jännittäväksi.
Kirjan kuvitus ilahduttaa lämmöllään ja rentoudellaan. Vivahteikkaaksi suomentajaksi on saatu Viron kirjallisuuden monipuolinen asiantuntija Anja Salokannel.