Kiljusten vuosisata ja Aarresaari kohtaavat
Teksti: Marketta Könönen
IBBY Finlandin neljännen museonäyttelyn eli Kiljusten vuosisata näyttelyn avajaisjuhlaa vietettiin Jalmarin päivänä 20.11.2024 Tampereella Werstaan Työväentalolla. Samassa juhlassa jaettiin neljännen kerran IBBYn käännöskirjapalkinto, Aarresaari-palkinto.
Werstas-museon sisällä oleva Työväentalo on viehättävä juhlapaikka. Perinteinen iltamien ja työväen näyttämöiden lavastekangas takaseinällä, sen edessä esiintymislava ja puhujapönttö ja katossa taidokkaita ammattiyhdistysten lippuja, nurkassa kirjahylly.
Juhlan alkajaisiksi Kissanmaan koulun viidesluokkalainen Gleb soitti huilulla kolmen kappaleen sikermän. Avajaispuheessa Marketta Könönen muisteli Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen alaosaston Plättä-äänestystä, Plättä-juhlia (1975-2013) ja IBBY Finlandin historiaa.
Kissanmaan koulun viidennen luokan oppilaat esittivät pieniä tuokiokuvia tämänpäivän Kiljusten elämästä. Yhdessä tuokiokuvassa Kiljuset olivat kännykkäostoksilla, toisessa suunniteltiin kesälomaa, kolmannessa vietettiin koko perheen yhteisiä syntymäpäiviä, neljännessä isä korjasi vaaralliset virtuaalilasit ja koko perhe sai sähköiskun ja viidennessä isä Kiljunen myi myrkyllisiä leipomotuotteita.
Seuraavaksi ohjelmassa siirryttiin Aarresaari-kunniamainintojen ja Aarresaari-palkinnon jakoon. Aluksi käännöstieteilijä Anne Ketola Aarresaari työryhmästä kertoi palkinnosta ja pohdiskeli kääntäjien työn merkitystä ja käännöskirjojen kielijakaumaa. Englanti on pääasiallisin kieli, josta käännettään suomeksi kirjoja lapsille ja nuorille. Nyt voitto meni ruotsinkielestä suomennetulle teokselle ja kunniamaininnat latviasta ja japanista käännetyille teoksille.
Tampereen yhteiskoulun ilmaisutaidon toisen vuoden opiskelijat Alissa Ojala ja Stella Rönning lukivat näytteitä palkittavista kirjoista.
Toisen kunniamaininnan sai kääntäjä ja kustantaja Mirja Hovila kirjasta Käyrä kurkku Elmeri. Se on käännetty latviankielisestä alkuteoksensta jonka on kirjoittanut Sabine Koseleva ja kuvittanut Anita Rupeika. Kirjan on kustantanut Paperiporo 2022.
Toinen kunniamaininta annettiin kääntäjä Mayu Saaritsalle vuosina 2022-23 ilmestyneiden Mestarietsivä Peppunen -käännösteoksista: Mestarivaras ja Hohtava huntu, Mestarietsivä rakastuu?! Kadonneen currymausteen tapaus, Felix ja onnenkissat sekä Sateenkaaritimantin tapaus. Japaninkieliset alkuteokset on kirjoittanut Yoko Tanaka ja kuvittanut Masahide Fukasawa. Kustantanut nemo.
Neljäs Aarresaari-palkinto myönnettiin kääntäjä Outi Mennalle, käännösteoksesta Kirahvin sydän on tavattoman suuri. Ruotsinkielisen alkuteoksen on kirjoittanut Sofia Chanfreau ja kuvittanut Amanda Chanfreau ja kustantanut S&S 2022.
Aikaisemmin Aarresaari-palkinto on myönnetty Raija Rintamäelle, Kaisa Kattelukselle ja Marja Helaselle. Palkinnon suuruus on 3000€, sen myöntää IBBY Finland ja rahoittaa Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto Kopiostolta saaduilla korvausrahoilla.
Kääntäjien lisäksi kunniakirjat jaettiin myös heidän kustantajilleen. Palkintojenjaon jälkeen kokoonnuttiin Työväentalos viereiseen Pajaan nauttimaan pikkupurtavaa ja mehua. Kuten usein, niin yhdessä istuessa usein alunperin tuntemattomien kanssa kuulee mielenkiintoisia juttuja ja tapahtumia.
Mirja Hovila innostui alunperin latviankielestä uusien ystävien kautta 1990-luvulla. Hän päätti opetella kielen ja Latvian kieliseen kirjallisuuteen, taiteeseen ja musiikkiin tutustuessaan hän halusi kääntää kirjoja suomalaisten luettavaksi. Koska kustantajia ei kiinnostanut pienen kielialueen kirjallisuus niin Hovila perusti oman kustantamon Paperiporon. Se on keskittynyt latviankielisten kirjojen käännöksiin. Kustantamon logollakin oli hauska historia. Se syntyi äkkiseltään perhepiirissä Lapin majoitustilan nurkasta löydetyllä tussilla.
Mayu Saaritsa innostui pienenä tyttönä Japanista ja japanin kielestä ja päätti jo alle kouluikäisenä opetella kielen ja mennä Japaniin. Hän pääsi jo 12-vuotiaana työväenopistoon opiskelemaan japania, koska ryhmässä olisi ollut muuten liian vähän opiskelijoita.Se oli hyvä pohja kielen oppimiselle. Hyvästä ja ilmeikästä suomenkielestään hän kiittää osaksi 1980- ja 1990-lukujen äänikirjoja, joissa näyttelijät äänsivät selkeästi joka sanan ja lukivat eläytyen. ”Se oli jatkuvaa kielikylpyä”, nauraa Mayu. Nimensä hän muutti muotoon Mayu, että japanilaiset pystyivät sen lausumaan.
Mayun isoäiti oli tulossa katsomaan lapsenlapsensa palkitsemista. Hän oli tullut junalla Helsingistä pienen koiran kanssa. Vierailu meinasi tyssätä siihen, ettei museoon saa tuoda koiria. Juhlaan tulossa ollut ibbyläinen, Sirkka Heinonen, näki ja kuuli tilanteen ja lupautui koiravahdiksi ja niin isoäiti pääsi mukaan juhlaan.
Outi Menna on palkituista kokenein kääntäjä. Hän on saanut alalle koulutuksen ja tehnyt kaunokirjallisia käännöksiä lähinnä ruotsista, norjasta ja tanskasta. Hän kääntää sujuvasti ja ilmeikkäästi eri tyylilajien kirjallisuutta aikuisille, lapsille ja nuorille.
Rupatteluhetkien jälkeen tutustuttiin joukolla Kiljusten vuosisata -näyttelyyn. Näyttely sai yleisesti kiitosta monipuolisuudesta ja vanhoista Kiljusen herrasväki-kirjojen kansikuvista.