arvostelut, Ibbyn lehti, runot

13.3.2022

Sanoja, tunteita ihan pienillekin

Pia Perkiön Isoäidin iltarunot (Päivä) haastaa etenkin isovanhemmat juttelemaan päivän kulusta lastenlasten kanssa. Joka runon otsikkona on sana, joka johdattelee tunteisiin. “Miltä tuntui odottaa?” / kysyi kuski junalta, / kun ei tullut ajoissa. Runojen avulla voidaan puhua esimerkiksi ikävästä, jota muuten voi olla vaikea sanoittaa: Se on kyllä kurjaa, mutta / aina kun on rakkautta, / on myös ikävää. Esipuheessa todetaan korona-aikaan sopivasti, että runoja voidaan lukea paitsi vierekkäin ja lähekkäin, myös netin yli ja puhelimessa. Runot on kuvittanut Tiipi Jokinen.

Iloiten ja ihmetellen : rukouksia lapsille (Aurinko-kustannus) on kokoelma Hanna Ekolan lasten runomuotoisia rukouksia. Runoissa lasten ei tarvitse olla täydellisiä, vaan he riittävät omana itsenään. Ymmärräthän, Taivaan Isä, / villiviikareita, / joiden touhu riehaannuttaa / myöskin kavereita. Osa runoista nojaa Raamatun teksteihin ja symboliikkaan, mutta erityistä Raamatun tuntemusta niiden lukeminen ei vaadi. Ei tule enää tulvia, / niin lupaa sateenkaari. / On sateellakin turvassa / joka ainut metsä, saari. Mari Luoma on kuvittanut runot söpöillä ihmisillä ja eläimillä.

Mira Malliuksen ensirunokirja Pikku tirriäinen (Lasten Keskus) hellittelee vauvaa sanoin ja kosketuksin. Silityksin sinut piirrän, / käsilläni lämmön siirrän. Lorujen avulla autetaan vanhempia rauhoittamaan vauvaa ennen nukahtamista. Puhallus pöyhii / pienen tukan, / posket, navan / ja varpaan nukan. Kuvituksen kirkkaat värit ja eläinhahmot houkuttelevat ihan pientäkin lukijaa.

Otuksia ja ötököitä

Mariskan Kummat ja kammot : runoja ihme otuksista (Tammi) runoilee noidista, yksisarvisista, lohikäärmeistä, aaveista ja muista vähän pelottavistakin otuksista. Siinä se nyt kiemurtaa ja / hönky suussa palaa – / eipä ole lohikäärmeet / joka äijän alaa. Aiheiden jännittävyydestä huolimatta puhekieliset runot ovat kovin perinteistä loppusointuriimittelyä. Reetta Niemensivun ja Aapo Ravantin kuvitus kiinnostaa varmasti pientä lukijaa.

Päivi Hyttisen Hyi kakkaa ja muita kummia juttuja (Etulinja-Kustannus) sopii kotipihan pienille luonnontutkijoille. Jos ihmettelet miksi, / pihalla papana itsekseen pyörii. / Niin katsopa tarkasti, / sen kimpussa kuoriainen hyörii. Muun muassa hämähäkki, ampiainen, leppäkerttu ja kyy puuhastelevat pihapiirissä monenlaisia, merkillisiäkin juttuja.

Itikkaralli (Aviador) on Hanna Tuomisen kirjoittama ja Anna Helmisen kuvittama kokoelma Esterin mummolassa viettämästä lomasta kertovia runoja. Kalastusta, torikauppaa, kyläilyjä ja kesäteatteria säestää kesän hyönteisparvi. Itikka kaarteessa lisää vauhtia, ajaa täyttä rallia / Mummo lätkii ja heiluttaa muhkeaa allia. Vauhtiakin runoissa on, kun Esteri toimii rakkauden lähettiläänä ja laskee vintin portaissa mäkeä: Portaikko on liukuhylly, / jymppedi pymppedi / pomppii pylly. Kirjan mukana tulee cd-levy, jossa Uljas Pulkkiksen sävellyksiä esittävät Sami Junnonen (huilu), Hanna Tuominen (piano, runot) sekä Otso Kallio (laulu).

Ulla Köhlerin Metsähiiri Apodemus (Riimirulla; kuvittanut Tuomas Koivuviita) riimittelee sujuvasti pienen metsähiiren elämästä. Jotain uutta elämäänsä / hiiri haaveilee. / Mitään ei kai tapahdu / jollei mitään tee. Tasapainoinen runokokoelma esittelee pienen hiiren elämää monesta vinkkelistä. Hiiren elämä ei ole pelkkää ruokailua ja pöllöjen pelkäämistä; runoissa esimerkiksi heilan etsiminen, uintiretki ja vaalien hämmästely vuorottelevat tuttujen hiiren puuhien kanssa.

Kokoelmassa Leevi Lentolisko ja muita runoja (Wickwick, kuvittanut Outi Rautkallio) Tuula Pere runoilee lemmikeistä, ammateista, sienistä ja pullasorsista. Tuli torstaina maalari / päällään haalari. / Ja märän maalin pintaan / tuli kärpäset samaan hintaan. Peren runoissa maailmaa katsotaan oivaltavista ja kiinnostavista näkökulmista. Kukko peltinen tiesi kyllä sen, / ei katolle lennä kanat.

Koottuja runoja tutuilta, runoja tuntemattomiltakin

Äkillisesti edesmenneeltä Jukka Itkoselta ehti 2021 ilmestyä kaksi runoteosta. Terveiset ulapalta : runoja vesiltä (Lasten Keskus, kuvittanut Camilla Pentti) kertoo vesistä, laivoista, kaloista ja veden asukkaista. Pallokalan elämä, / se vaatii paljon voimia / kulmikkaassa maailmassa / pyöreänä toimia. Runoissa pohditaan paljon myös merenkävijän elämää ja ehkä koskettavimmin kaukana olevaa rakkautta: Olet snorkkeli, räpylä, / sukelluspuku. / Olet lukujen joukossa / lukujen luku. Itkosen tuotanto laajemmin esittelee Kultapöllö : valittuja lastenrunoja (Lasten Keskus), johon on koottu runoja reilun kymmenen vuoden ajalta. Kokoelmaan valituissa teksteissä näkyy hienosti Itkosen kyky havaita arkisessa kiinnostavia ja hauskoja yksityiskohtia. Merkillinen rakennus, / ihan siitä syystä, että / siellä loiskuu lattialla / sadat litrat vettä, totesi runoilija uimahallista. Kokoelmassa on lisäksi mukana kymmenkunta aiemmin julkaisematonta runoa.

Sanna Jaatinen on toimittanut ja Johanna Lumme kuvittanut kokoelman Tähtiviltti : Suomen lasten runot (Otava). Kirjaan on koottu eri teemojen alle satoja runoja kansanrunoista nykyhetkeen. Esipuheessa Jaatinen toteaa, että halusi luoda runokokoelman, joka ulottuu 2000-luvulle asti. Mukaan onkin päässyt esimerkiksi Laura Ruohosen hienosti ajassa kiinni olevia runoja: Äiti!!!!!!!!!!!! / Sun pitää osata: / Skipata seivata ja stepata / duunata dissata ja dipata / relata roudata ja rageta / sheivata skiiata ja kiiata / – saat muuten gudbait niiata! Kokoelman lopussa on hyvät hakemistot sekä kätevä pieni sanasto vieraampien sanojen merkityksen tarkastamiseen. Tähtiviltti on hieno lisä jokaisen lastenrunoista pitävän ja niiden parissa työskentelevän kotikirjastoon.

Sanaleikkejä, riimejä, kielen hurmaa

Tove Janssonin kuvin kuvitettu, Paula Nivukosken kirjoittama Onnelliset aakkoset (Otava) on aakkoskirja, runokirja ja satukirja Muumilaakson henkeen. Majakanvartijan huojuva / kuvajainen heijastui lätäkön pohjalta. / Pelko paljasti ajatusten rajat. Aakkosten opettelu on kätketty hienosti monitasoiseen, kiinnostavaan tekstiin, jossa vaikkapa y-kirjain kulkee mukana kuin sattumalta: Myrsky syleili yksinäistä, / sydän hytisi kylmyydessä. Kirjaa kannattaa käyttää niin aikuisten kuin lastenkin sanataidekasvatuksessa esimerkkinä sanastoa kunnianhimoisesti käyttävästä lyriikasta.

Vuoden 2021 paras lastenrunoteos on Pia Krutsin ja Jani Ikosen (kuvittaja) Kaupunki kukaties (WSOY). Se yhdistää poikkeuksellisen upean kuvituksen tekstiin, jossa kieli herää leikkimään. Vastaavaa kuvan ja sanan yhdistelmää näkee harvoin. Esimerkiksi runo Etana-etana muodostaa yhdessä kuvituksen kanssa huikean kokonaisuuden, jossa kuvitus ohjaa katsetta, lukemista ja tulkintaa. Kokoelman runoissa ei jämähdetä ennalta-arvattaviin riimeihin ja arkisiin tapahtumiin, vaan maailmaa katsotaan lapsen tavoin yllättävistä näkökulmista. Runo voikin käsitellä esimerkiksi aivan pientä, valtavan suurta tai kovaakin kovempaa: Tämä runo on betonia / kovaksi keitetty / katuun kaiverrettu / kivijalkaan muurattu / kiveen hakattu / iskunkestävä / täysin naarmuuntumaton / kuinka kova on kovis?

Leena Sainion Rapuooppera (Enostone kustannus) on kolmiosainen runoteos. Kahdessa ensimmäisessä osassa (Ihmeellinen elämä ja Eläimet ja luonto) on eri tekniikoilla kirjoitettuja runoja. Lukijaa houkutellaan pienten tietolaatikoiden avulla kirjoittamaan loitsuja, oopperaa, aforismeja, oodeja, ajatuksenvirtaa tai vaikkapa haikuja: viisaasti hiljaa / open ääni ei kuulu / teroitan kynän. Kolmas osa on kokoelma Universumin mysteeri -teemaan liittyviä runoja: meri messuaa mehevästi / vuoristo kilahtaa kivasti / manner hyrisee kuin kasvava heinä. Kirjoittajan tausta musiikinopettajana näkyy runojen äänimaisemissa, jossa MAUU MOUU, mouruaa / puuma – etsii, etsii nauruaan.

Bex ja luovuuden lähde (Otava) ei ole lastenrunokirja, mutta riimittelytarinana se kannattaa mainita myös lastenrunokatsauksessa. Kimmo Laihon (Elastinen), Jaakko Mannisen sekä kuvittaja Timo Snellmanin (Timo Pieni Huijaus) kirjassa Lili ja Leksi sukeltavat hip hopin maailmaan, riimittelyyn ja rytmiin. Yhtäkkiä arkisistakin jutuista alkaa löytyä kiinnostavia riimejä. Tomaattii ja kurkkua, pippurii ja kurkumaa / litra Srirachaa, jo alkaa kurkussa tuntumaan! Kirjan erityistä antia on juuri sanojen rytmin ja painotuksen näkyväksi tekeminen punaisen korostuksen avulla.

Nuori ja tärkeä yhteisö

Annika Koivukankaan Selässä auringon katse (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys) luo lempeän, tarkan katseen nuoren elämään. Joskus hävetti / tämän kimalaisparven poukkoilu / ja isosiskon oikeudella / käskin laittaa autossa päät piiloon / kun ihmiset katsoivat, / nostivat sormensa laskemaan. Perheen ja vahvan tradition vaikutuspiirissäkin nuoren elämä on ilojen ja surujen aallokkoa. Koivukangas tavoittaa erityisen hienosti nuoren ihmisen rakkauden ja yhteisön kaipuun. 

Paula Niemi