Sukellus vuoden 2016 nuorten ja nuorten aikuisten kirjoihin: vanhoja tuttuja ja uusia tulokkaita

Suvi Oksanen

Vuoden 2016 aikana nuorten- ja nuorten aikuisten kirjallisuutta ilmestyi useista erilaisista teemoista. Perusaiheista harrastuksiin liittyviä romaaneja sekä vaikeisiin teemoihin pureutuvia kirjoja ilmestyi samaan malliin kuin aikaisempinakin vuosina, mutta teoksia ilmestyi myös fantasian, dystopian, arkipäivän realismin ja todellisuutta sekä fantasiaa yhdistävien aihealueiden saroilta. Kirjavuoden sadosta löytyi muutamia kirkkaita uusia tähtiä sekä vanhoja tuttavia.

Uudet yllättäjät

Kaksi esikoisteosta nousi selvästi esille vuoden kirjoja selatessa. Harri Veistisen Kotitekoisen poikabändin alkeet (S&S 2016) vaikuttti ensisilmäykseltä olevan pojan epätoivoinen yritys saada tyttöjä, mutta loppupuolen juonikoukku iski lukijan naamaan kuin kylmä lahna ja sai lukijan pohtimaan alkupuolen tapahtumia täysin eri näkökulmasta. Kirja on täynnä hyvää ja lämmintä huumoria, eikä alaviitteissä säästellä.

Toinen positiivinen yllättäjä, Elina Pitkäkankaan Kuura (Myllylahti 2016), vei lukijansa tulevaisuuden Suomeen, jossa ihmiset piiloutuvat öiksi muurien taakse kaupunkeihin pakoon ihmissusia. Kirja heijastaa hyvin sekä pelkoa susia kohtaan että ihmisten pelkoa vierasta kohtaan. Tämänhetkisessä maailmantilanteessa kirjan maailmaa voidaan pitää myös allegoriana ihmisten peloille ja tunteille.

Vuoden parhaimmistoa

Omaan viiden kärkeen pääsi tänä vuonna yksi jatko-osa, yksi esikoisteos, yksi novellikokoelma, yksi ohut, mutta tärkeä kirja ja yksi raikas tyttökuvaus.

9789510413395_frontcover_finalViime vuoden kärkikolmoseen nostin Anna Hallavan Sammakkoprinsessan (WSOY 2015), ja tänä vuonna teen noston kirjan jatko-osalle, Operaatio Huulitulelle (WSOY 2016). Kirja jatkaa Sammakkoprinsessasta tutun Ofelian tarinaa keijumaailman ja arkimaailman välillä. Ofelia meinaa lipsua kyseenalaisille poluille yrittäessään kiertää keijukummitätinsä antamaa keijulahjaa, Rakkauden tuntemista, mutta joutuukin ennemmin ojasta allikkoon. Ofelia joutuu kasvamaan henkisesti nopeammin, kuin hän oli ajatellut, sekä ymmärtämään sen, että kaikilla teoilla on seurauksensa.

Esikoisteoksista K.K. Alongin Kevätuhrit (Otava 2016) imaisi lukijansa mukaan dystooppiseen maailmaan välittömästi. Päähenkilö herää pimeästä metrosta, jossa kaikki muut ovat kuolleet. Päästyään ulos metrosta hän huomaa, että tilanne ei ole sen parempi ulkopuolellakaan: on aivan hiljaista, eläimet ja ihmiset ovat kuolleet. Liikkuessaan pitkin Helsinkiä hän törmää muutamaan nuoreen, jotka hänen tavoin ovat säilyneet hengissä tästä mystisestä kuolemanaallosta. Valitettavasti kaikki eloonjääneet nuoret eivät ole säilyneet samanlaisina kuin ennen aaltoa, osasta heistä on tullut verenhimoisia zombientyyppisiä taisteluhirviöitä, jotka yrittävät päästää päiviltä kaikki ne, jotka eivät ole samanlaisia kuin he itse. Nuoret joutuvat keksimään suunnitelman, jonka avulla he säilyvät hengissä nykyisenlaisessa mielipuolisessa maailmassa.

haiseva_kasiMagdalena Hai on kirjoittanut jo pidemmän aikaa steampunk-henkisiä tarinoita, mutta teoksessaan Haiseva käsi ja muita tarinoita Uhriniituntakaisesta (Karisto 2016) hän hyppää kauhukertomusten maailmaan. Osa novelleista on hyvinkin hyytäviä (”Poika portilla”, ”Pahanukke”), osa hulvattomia (nimikkotarina ”Haiseva käsi”) sekä osa jopa suloisia (”Herra Pörrö ja hänen ritarikuntansa”). Hai kuljettaa tarinoita taitavasti ja kutoo muutamien tarinoiden välille verkkoa niin ajassa kuin paikassa. Muutamassa tarinassa toistuva henkilö on Rukoilija-Sirkka, jonka elämää pääsemme seuraamaan lapsuudesta saakka. Hain novellikokoelma on erinomainen kattaus uusia tarinoita sekä uudella twistillä kirjoitettuja toisintoja vanhoista, meille kaikille tutuista aiheista.

Kirja, jolle minulla ei ollut ennakko-odotuksia, mutta joka osoittautui yhdeksi vuoden parhaista kirjoista, oli Nelli Hietalan Miia Martikaisen kärsimysviikko (Karisto 2016). Hietala uudistaa tyttökirjallisuutta ja seksuaalisuuden kuvausta tällä teoksella ja samalla päivittää tyttökuvauksen 2010-luvulle. Kirjan päähenkilö, Miia, viettää jokaisen teini-ikäisen painajaista: mökkiviikonloppua äitien kanssa saaressa, jossa netti ei toimi kunnolla ja sähköäkin on niukasti. Asiat muuttuvat, kun myrskyssä mökkisaaren rantaan ajautuu vene, jossa matkustajina ovat isä ja poika. Veneestä on loppunut bensa, ja Miia löytää itsensä tilanteesta, jossa hänelle aukeaa mahdollisuus päästä pois saaresta: veneeseen tarvitsee hakea lisää bensaa, ja Miia ilmoittautuu vapaaehtoiseksi lähtemään äitiensä veneellä mantereelle. Mukaan lähtee myös Taneli, ja hänen isänsä jää saareen Miian äitien kanssa. Miian ja Tanelin välillä on sähköä, ja bensanhakureissu muuttuu pelkästä bensanhausta myös haparoivaan ihastumiseen, oman seksuaalisuuden haltuunottoon ja häpeilemättömään, luontevaan olemiseen vastakkaisen sukupuolen kanssa. Hietalan päähenkilö saa olla seksuaalinen, haluta toista ihmistä ja päättää omista asioistaan ilman, että hänet leimataan halvaksi tai kevytkenkäiseksi. Miia on moderni, tasa-arvoinen nainen.

Kesän jälkeen kaikki on toisinPieni, mutta tärkeä kirja, Siri Kolun Kesän jälkeen kaikki on toisin (Otava 2016), oli yksi vuoden tärkeimmistä lukukokemuksista. Kolu on tehnyt suunnattoman suuren taustatyön sukupuolen korjaamiseen liittyvistä prosesseista, tunteista ja kokemuksista. Kirjan päähenkilö, Peetu, on syntynyt Petraksi, mutta on aina kokenut itsensä Peetuksi. Kesän jälkeen häntä odottaa leikkaus, joka vie hänet lähemmäksi todellista itseään. Peetun isä päättää auttaa ajan kulumista, ja lupaa Peetulle kymmenen purjelentokonelentoa kesän aikana. Kaikki, mitä puhutaan tai jätetään puhumatta koneessa, jää koneeseen. Peetu avautuu isälleen ja huomaa olonsa helpottuvan puhumisen avulla. Kolun kirja ei kaunistele sukupuolen korjaukseen liittyviä henkisiä ja fyysisiä ongelmia, toisten ihmisten suhtautumista ja tunnetta siitä, ettei ulkoisesti vastaa sitä, mitä on sisäisesti. Juuri tämä rehellisyys vetoaa lukijaan ja saa kirjan tuntumaan henkilökohtaisemmalta. Ei ihme, että teos voitti Topelius-palkinnon.

Futista, geokätköilyä ja e-urheilua

Sporttikirjoja ilmestyy joka vuosi, ja niiden taso on yleensä tasainen. Hevosten ystäville ilmestyi Nummelan ponitallien lisäksi jatkoa pariin tuttuun sarjaan. Päivi Lukkarilan Valmennustalvi (Karisto 2016) jatkaa Ihana Panda (Karisto 2015) -kirjasta tutuksi tulleen Jasmiinan ja Pandan tarinaa. Tiina Tanskasen Hevostyttö Iitu -sarjassa ilmestyi kaksikin uutta kirjaa, Erikoisia esteitä (Otava 2016) ja Kovan onnen ori (Otava 2016). Sählyporukan seikkailut jatkuivat Kalle Veirton Vain vessapaperia (Karisto 2016). Kätköilemään päästiin Manun ja Helmin mukana kahteen otteeseen, niin Anterin aarteessa (Kustannus-Mäkelä 2016) kuin Megakätkössäkin (Kustannus-Mäkelä 2016). Futiksen ystäville Mika Wickström kirjoitti erinomaisen kirjan Meidän jengin Zlatan (WSOY 2016), joka on ennen kaikkea puhdas urheilukirja, vaikka ohessa sivutaankin esimerkiksi kotiongelmia ja koulua.

9789511306184

Vaikka Aleksi Delikouraksen kirjaa Nörtti4: Pro gamer (Otava 2016) ei välttämättä lueta suoraan urheilukirjaksi, haluan nostaa sen esille tässä luvussa juuri siitä syystä, että se käsittelee ammattimaista e-urheilua. Usein pelaamista pidetään vain idioottimaisena ajanvietteenä, joka mädättää nuorison aivot ja aiheuttaa käytösongelmia nuorille miehille. Pro gamerissa pelaaminen otetaan kuitenkin astetta vakavammin: kyseessä on vakavamielinen urheilulaji, jota treenataan tosissaan ja jossa otteluiden palkintosummat ovat nelinumeroisia summia suurempia. E-urheilusta toivoisin näkeväni lisää nuortenkirjoja muiden urheilukirjojen rinnalla.

Syvissä vesissä

Ei kirjavuotta ilman rankkoja aiheita. Sen lisäksi, että vaikeita ja raskaita aiheita käsiteltiin 9789513190873_frontcover_final.jpg_jsessionid=py1buuzaq9e2xweklkjtfwuorealistissa nuortenkirjoissa, myös fantasiamaailmassa kaikki ei ollutkaan vain keijuja ja yksisarvisia. Maria Turtschaninoffin Naondel (Tammi 2016) on vuonna 2014 ilmestyneen Maresin (Tammi) esinäytös, joka pohjustaa Maresissa esiinnousseita teemoja. Naondel on raju, väkivaltainen kirja, joka aiheuttaa lukijalleen pahoinvointia ja ahdistusta. Kirja kietoo yhteen naiskohtaloita, joita kaikkia yhdistää yksi mies; visiirin poika Iskan. Iskan ei epäröi aiheuttaa tuskaa ja kärsimystä naisille, ja vallanhimonsa sokaisemana hän tekee hirveyksiä, jotka kaikki jättävät jälkensä näihin naisiin. Kirja on vaikuttava, synkkä ja jää varmasti kirjallisuushistoriaan, mutta en voinut olla miettimättä, kenelle kirja oikein on kirjoitettu. Alkuperäinen kohderyhmä on nuoret aikuiset, mutta väkivaltaisuuden ja monitasoisten moraalisten ongelmien vuoksi on pohdittava, avautuuko kirjan teemat vielä nuorille, vai olisiko kohderyhmä kuitenkin aikuisten puolella.

Realistisissa nuortenkirjoissa vajottiin nimenomaan Syvään veteen (Otava 2016) Anne-Maija Aallon esikoisteoksessa. Nuoren tytön, Taikan, elämä suistuu raiteiltaan äidin kuoltua ja isän paettua omaa suruaan toiselle puolen maailmaa. Pelastukseksi löytyy luovan kirjoittamisen opettaja, jota kohtaan Taikan tunteet alkavat syventyä. Kuka pelastaisi lapsen, joka ei halua tulla pelastetuksi.

Jukka-Pekka Palviaisen Tarpeeksi reilua (Karisto 2016) alkaa leppoisissa merkeissä ystävysten elokuvaprojektin myötä. Kuvaukset eivät kuitenkaan suju kuten käsikirjoituksessa on kirjoitettu, ja nuoret huomaavat olevansa vaarassa. Vaara ei kuitenkaan tule ulkoa, vaan ryhmän sisältä. Mustasukkaisuus, alttius psykoosiin ja epätasapainoisuus voivat helposti keikauttaa kenen tahansa mielenterveyden sijoiltaan.

Toden ja fantasian rajamailla

Vuoden aikana ilmestyi kaksi teosta, joiden käsittelivät ihmisten rajatilakokemuksia. Marja-Leena Tiaisen Viestejä Koomasta (Tammi 2016) kertoo Silvan tarinan. Silva on nuori tyttö, joka ei ole kaikkein ystävällisin muille ihmisille, ja joka luulee itsestään vähän liikoja. Silva hyppää sillalta ja herää paikasta nimeltä Kooma. Kooma on rajatila elämän ja kuoleman välissä, jossa liikkuu ihmisiä joko takaisin elämään tai enkelin mukana kuolemaan. Osalle ihmisistä annetaan viestejä kuljetettavaksi takaisin maan pinnalle, ja Silvakin saa muutaman viestin viedäkseen. Viestien kautta Silva joutuu kohtaamaan omia pahoja tekojaan ja hyvittämään niitä.

Tuula Kallioniemen Risteyksessä (Otava 2016) päähenkilönä on Mika, joka on kiusannut pienempiään ja aiheuttanut harmia monelle muulle. Jouduttuaan mopo-onnettomuuteen Mika löytää itsensä tilanteista, joissa hänellä on mahdollisuus tehdä hyvää. Onko hän elossa vai kuollut, sitä ei kerrota. Kirja on episodimainen ja erilliset luvut liittyvät toisiinsa Mikan ja hänen toimintansa kautta. Molemmissa kirjoissa päähenkilöt joutuvat miettimään omien tekojensa seurauksia ja muuttamaan omaa käytöstään korjatakseen aiheuttamansa vääryydet.

Monikulttuurisuus nousee esille

Tiitinen_Neljan-tuulen-paita_kansi_300dpiMaailman muuttuminen näkyy myös nuortenkirjallisuuden aihevalinnoissa. Vuonna 2016 ilmestyi useita monikulttuurisuus- ja maahanmuuttaja-aiheisia romaaneja, ja näistä varsinkin Seita Vuorelan Lumi (WSOY 2016), Juuli Niemen Et kävele yksin (WSOY 2016) ja Esko-Pekka Tiitisen Neljän tuulen paita (Aula & co 2016) käsittelivät aihetta monipuolisesti ja eri näkökulmista. Siinä missä Vuorelan Lumi asetti ääneen maahanmuuttajanuoret, Tiitisen Neljän tuulen paidassa puheenvuoron sai suomalainen poika, jolla oli ongelmia uudelle paikkakunnalle sopeutumisessa ja joka ihastuu maahanmuuttajataustaiseen tyttöön.

Muuttuvan maailman käsittely nuortenkirjoissa on tärkeää ja tuo nuortenkirjallisuuden genreen mukanaan monimuotoisemman ja -kulttuurisemman äänen. Toivon, että tulevaisuudessa maahanmuuttajataustaiset nuoret itse ryhtyvät kirjoittamaan nuortenkirjoja, jolloin äänimaisema globaalistuu ja nuorten omat kokemukset siirtyvät osaksi kaanonia.

Vuoden 2016 nuortenkirjat

  • Aalto, Anne-Maija: Syvään veteen. Otava
  • Aalto, Jorma: Tähdentekijä osa 1.  Ensiaskeleet. Marketiimi
  • Aapala, Marja: Sininen pallo. Nordbooks
  • Ahonen, Iitu: Hervannan kolmiossa. Nordbooks
  • Alatalo, Katri: Älä riko pintaa. Novelleja. Vaskikirjat
  • Alivaltiosihteeri: Virallisuus pitkästä ilosta. Otava
  • Alongi, K.K.: Kevätuhrit. Otava
  • Delikouros, Aleksi: Pro Gamer. Nörtti 4. Otava
  • Hai, Magdalena: Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisista. Karisto
  • Hallava, Anna: Operaatio Huulituli. WSOY
  • Heikkilä, Mervi: Tuonella kulkijat. Kuv. Suvi Kari. Haamu
  • Helmi, Henna: Miisa ja jääprinsessa. Tammi
  • Helminen, Sini: Kaarnan kätkössä. Myllylahti
  • Hietala, Nelli: Miia Martikaisen kärsimysviikko. Karisto
  • Hulkko, Johanna: K18. Valokuvat Sylvester Kivelä. Karisto
  • Jalo, Merja: Salaperäinen huuto. Nummelan ponitalli. WSOY
  • Jalo, Merja: Tulta kavioissa. Nummelan ponitalli. WSOY
  • Jalo, Merja: Varkaiden kuningas. Nummelan ponitalli. WSOY
  • Järvelä, Jari: Tyttö ja seinä. Tammi
  • Järvinen, Heidi: Jäätyneet rauniot. Kustannus HD
  • Kallioniemi, Tuula: Risteys. Otava
  • Karkinen, Jaro: Krysanteemisyksy. Marketiimi
  • Kilkku, Elina: Onks tää normaalii? ja muita tarinoita. Nordbooks
  • Kolu, Siri: Kesän jälkeen kaikki on toisin. Otava
  • Kotila, Leena: Laura ja yllätysten kesä. Nordbooks
  • Kotila, Leena: Lauran kevät. Nordbooks
  • Kökkö, Hanna: Anterin aarre. Mäkelä
  • Kökkö, Hanna: Megamysteeri. Mäkelä
  • Lehtinen, Tuija: Saimi ja Selma. Kamera käy. Otava
  • Leinonen, Mikko: Kertomuksia Keksi-Maasta 1. Totuus Pilko Räiskäleestä. Saagakirjat
  • Leisiö, Aapo: Lohikäärmeen kynsi. Scarabe Kustannus
  • Lento, Liliana: Dionnen tytöt. Torni
  • Luhtanen, Sari: Totaalisen sekoilun teoria. Totuus Tarusta. Kuv. Mirjami Manninen. Otava
  • Lukkarila, Päivi: Valmennustalvi. Karisto.
  • Lähteenmäki, Laura: Nutcase. WSOY
  • Mady, Elena: Varjo. WSOY
  • Meresmaa, J. S.: Keskilinnan ritarit. Osuuskumma
  • Meresmaa, J. S.: Mifongin kadottama. Myllylahti
  • Meresmaa, J. S.: Naakkamestari. Robustos.
  • Mäkitalo, Janne: Pääkallokiitäjät. Myllylahti
  • Niemi, Juuli: Et kävele yksin. WSOY
  • Nuotio, Eppu: Ihana Venla T. Otava
  • Palviainen, Jukka-Pekka: Tarpeeksi reilua. Karisto
  • Pietarinen, Mariel: Sielujen sininen silta. Kvaliti
  • Pitkäkangas, Elina: Kuura. Myllylahti
  • Pyysaari, Taina: Yhden Een kesä. Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys
  • Rekola, Teija: Top models. Reuna
  • Rinneoja, Jasu: Erakon arvoitus. Reuna
  • Saalo, Venla: Sateenvarjotarina. Robustos
  • Saarela, Sari: Kanssasi en tarvinnut sanoja. Kharis
  • Siren, Anne: Huojuvan talon salaisuus. Päivä
  • Suomela, Leo: Pisnesmies Jarkko. Nordbooks
  • Suorsa, Sarianna: Rising moon: omnipotent – Kaikkivaltias 2. Bookcover
  • Tammimaa, Essi: Noaidin tytär – Tulva. Otava
  • Tanskanen, Tiina: Erikoisia esteitä. Hevostyttö Iitu. Otava
  • Tanskanen, Tiina: Kovan onnen ori. Hevostyttö Iitu. Otava
  • Tiainen, Marja-Leena: Viestejä Koomasta. Tammi
  • Tiitinen, Esko-Pekka: Neljän tuulen paita. Aula & Co
  • Turtschaninoff, Maria: Naondel. Punaisen luostarin kronikoita. Tammi
  • Veirto, Kalle: Kivimutka ja kaapattu Cake. Karisto
  • Veirto, Kalle: The Next One. Karisto
  • Veistinen, Harri: Kotitekoisen poikabändin alkeet. S&S
  • Vuorela, Seita: Lumi. WSOY
  • Väyrynen, Taru: Talvisateet. Vuorileijonan varjo 7. Taru Väyrynen.
  • Väyrynen, Taru: Tuulien koti. Type & Tell.
  • Wickström, Mika: Meidän jengin Zlatan. WSOY
Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s