[arvio] Roope Lipasti: Viikinkisolmu

Viikinkisolmu

Lipasti, Roope
Viikinkisolmu
WSOY 2015
ISBN 978-951-0-40915-2

Viikinkisolmu sijoittuu kuvitteellisen menneeseen aikaan, jolloin viikingit kulkivat kylästä toiseen mellastamassa, tappamassa ja ryöstämässä. Yhteyskohtia todellisiin historiallisiin tapahtumiin on muutamia, esimerkiksi varastettu hopea-aarre, joka myöhemmin löydettiin peltoa kaivellessa. Tällaisia hopea-aarteita on Suomesta löydetty muutama.

Tarina lähtee liikkeelle siitä, kun Viljan ja Pekon kylään hyökkää pahamaineisen Olavi-viikingin joukko. Hyökkäyksen aikana Vilja ja Pekko tiputtavat itseään puolustaessaan nuoren pojan kalliolta alas. Tapaus jää vaivaamaan Viljaa, ja he päättävät Pekon kanssa lähteä katsomaan poikaa. Yllätys onkin, kun poika on hengissä, mutta vakavasti loukkaantunut. Vilja, hyväsydäminen kun on, päättää auttaa poikaa, ja he kuljettavat hänet kylän parantajan Hyvälemmen luokse.

Vihollisen piilottelu ei ole helppoa, varsinkaan nuorelle tytölle, jolla on velvollisuuksia kotona. Myös Viljan omatunto kolkuttelee: tekeekö hän oikein vai väärin pitäessään vihollista hengissä. Asiat saavat uuden käänteen viimeistään siinä vaiheessa, kun käy ilmi, että pelastettu poika on Egil, viikinki-Olavin poika. Hänen olemassaolonsa salaaminen on entistä tärkeämpää, sillä kyläläiset janoavat kostoa Olavin ryöstettyä heidät.

Lipasti on jälleen kirjoittanut kiehtovan teoksen. Historiallisuus kiehtoo ja tuo mukanaan lumoavaa tunnelmaa. Myös pienen maagisen elementin olemassaolo tuo kutkuttavan jännityksen tunteen. Lipasti käsittelee kirjassa taitavasti ystävyyttä ja sen vaikeuksia, miltä mustasukkaisuus tuntuu, miten ystävä petetään ja miltä se tuntuu. Toinen tärkeä käsiteltävä aihe on yksilön ja hänen edustamansa yhteisön välinen ero: voidaanko syytöntä yksilöä syyttää ja tuomita hänen edustamansa yhteisön tekemistä rikkeistä? Molemmat aiheet ovat iättömiä ja aina ajankohtaisia. Kirja herättelee ajattelemaan näitä molempia teemoja myös omassa elämässä. On helppo samaistua kaikkien osapuolten tunteisiin ja ajatuksiin. Huomaa myös, kuinka monessa tilanteessa kirjan henkilöiden tavoin ensimmäiseksi reagoi tunteisiin perustuen ja tekee ratkaisunsa näiden tunteiden perusteella, vaikka hetken asiaa mietittyään päätyykin järjen avulla erilaiseen ratkaisuun. Mielenkiintoinen ja tarpeellinen lisä historiallisten varhaisnuorten romaanien joukkoon.

Suvi Oksanen

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s