MUR, eli karhu, joka siirtyi paperilta ruudulle

2. Mur eli karhuAnne Vasko

Minua pyydettiin kirjoittamaan juttu MUR, eli karhu -kirjan (Tammi 2016) ja siihen liittyvän sovelluksen kuvittamisesta.

Ennen kuin puhun kuvittamisesta, valotan hieman taustoja taustoja kirjan synnylle, koska tässä projektissa – enemmän kuin missään aikaisemmassa työssäni – kaikki liittyy kaikkeen ja toista ei olisi ilman toista.

Leikki vieköön! -kirja (Tammi 2014) toi meidät kirjailija Kaisa Happosen kanssa tekijöinä tutuiksi toisilleen. Olimme kotonani kuvaamassa kirjan joitakin osioita, kun Kaisa pongasi seinältämme yhteen näyttelyyn tekemäni kuvan surumielisestä karhusta. Kuva ei jättänyt Kaisaa rauhaan ja kun kerroin, että se on karhu, jolla ei ole tarinaa, matkasi taulu Kaisan mukana Tampereelle. Yhtenä päivänä hän soitti ja sanoi, että nyt tiedän, miksi karhu itkee.

Alkoi yhteistyö, jossa ideat, näkemykset, hahmot, muodot, elämykset, kuvat, värit, suru ja ilo virtasivat kuvasta tekstiin ja tekstistä kuvaan, kirjailijalta kuvittajalle ja kuvittajalta kirjailijalle, tekijältä toiselle, joskus päin metsää. Kaikki tämä sen vuoksi, että me molemmat innostumme kuvakirjoista, joissa mitään ei ole liikaa – ei tekstiä, ei kaiken tyhjentävää kuvaa ja silti kirja vaikuttaa kokonaiselta, monitasoiselta, joskus jopa yhden ihmisen työpöydällä syntyneeltä. Sellaisen kuvakirjamuodon metsästäminen on kiinnostavaa ja haastavaa ja parasta sitä on jahdata yhdessä.

Vaikka meillä oli alussa ajatus kurkotella Murin kanssa johonkin erilaiseen formaattiin, oli kuvakirja meille molemmille ainoa lähtökohta. Se on itselleni tuttu ja rakas paikka, jossa on helpointa toteuttaa tekijäparin kanssa metodia ”sana luo kuvaa ja kuva luo sanaa”. Kirjan kustantajaksi tuli Tammi ja kustannustoimittajaksi loistava Mirkka Hynninen.

Murissa tein kirjan ensimmäiset kuvat kollaasitekniikalla, joka lyhyesti sanottuna on erilaisten materiaalien yhdistämistä samaan kuvaan. Pääpaino ei ole ääriviivoissa, vaan kuva muodostuu usein erilaisten leikattujen pintojen muodoista. Minulle se on myös ennen kaikkea käsintekemistä, hahmojen ja ympäristön ajattelemista ensin lyijykynällä, sitten erilaisilla pinnoilla ja tekstuureilla, karsimista, loputonta sommittelua ja tunnelman etsimistä. Mur on päähenkilö, jonka hahmon kautta tarina etenee – hänen ilmeidensä ja eleidensä. Mutta samoin kuin teksti, kuvat pyrkivät jättämään asioita hieman auki ja ympärille tilaa, myös tunteisiin. Kuvitus on samalla arktinen ja herkkä, ja keskittyy olelliseen.

Alussa siis tutkimme hitaan lukemisen ja kuuntelemisen yhdistämistä pelillisiin ja leikillisiin elementteihin. Kuvakirjan maailmaan ”päästään sisään” ja osallistumaan, sekä avataan ovia uudenlaiseen tapaan haltioitua tarinoista ja lukemisesta. Mietimme löytyisikö joku vuorovaikutteinen tapa tai sovellus, jolla kirjan maailmaa voisi laajentaa. Itselläni on ristiriitainen suhde digitaalisiin sovelluksiin, äitinä näen ne arjessa koukuttavana tekijänä, joka kamppailee kirjan paikasta. Toisaalta kuvittajana koen sen houkuttelevana maailmana, johon visuaalisesti ja sisällöllisesti olisi paljon annettavaa. Samalla kiinnosti ajatus houkutella uusia tablettien maailmassa kasvavia lapsia kirjojen maailmaan. He jakaisivat vanhemman kanssa yhteisen kokemuksen Mur-kirjan ja -sovelluksen parissa.

Kaisan kontaktien avulla löytyi tanskalainen pelifirma Step in Books, jonka ensimmäinen Step in Books -formaatilla julkaistu sovellus Wuwu & co on palkittu muun muassa parhaana pohjoismaisena lasten mobiilipelinä (Nordic Game awards 2015).

He ihastuivat Muriin ja myös kuvitukseni testailujen jälkeen osoittautuivat digitaalisesti toimiviksi. Toiveissa oli saada siirrettyä samalainen tunnelma kuin olin ajatellut kirjassa olevan ja visuaalisuuteen sellaista yksinkertaistettua käsintehtyä pintamaisuutta ja rosoisuutta mitä on kirjan kuvissa.

SIB käytti myös Murin sovelluksessa AR:ää (augmented reality eli lisätty todellisuus) ja tilat muodostuvat 360 asteisista panoraamakuvista, mikä tarkoitti kuvittajalle haasteita. Eli käyttäjä voi astua Murin metsään ja katsella ympärilleen, seurata lentävää lintua, kävellä eteenpäin, ihastella lampea ja kömpiä pesään, se on maagista, mutta se kaikki oli myös kuvitettava.

Tein kuvakirjan kuvitusta sovellus mielessäni ja samalla purin entisen tapani työskennellä. Tein alkutyöskentelyn käsin ja skannasin kaikki osat koneelle, jossa kokosin lopullisen version. Näin sain kaikki hahmot, puut, oksat ja mustikat eri layereille ja pystyin hyödyntämään kuvituksiani mahdollisimman paljon sovelluksen kuvituksessa. Sovelluksen kuvamaailmaa rakennettiin yhteistyössä SIB:in Andre Tanoun ja Pierre Mearreviellen kanssa, jotka rakensivat panoraamakuvat ja animaatiot mm. Unity-ohjelman avulla.

Sovellus on hauska laajennus Mur, eli karhu-kuvakirjaan. Se palkittiin Bolognan lastenkirjamessuilla parhaan laajennetun todellisuuden sovelluksen palkinnolla.

6/2017

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s