Moniaistinen lastenkirjastotyö herättää henkiin vaikka lohikäärmeet

Pirkko Ilmanen

samsung-3121Entressen kirjaston lastenkirjastotyössä on vahvasti mukana elämyksellisyys ja moniaistisuus. Kirjallisuutta ja sanataidetta esitellään mielikuvituksellisin keinoin: kirjastohaltijattaren seikkailukierroksilla lapset taiotaan kirjoiksi, lohikäärmepajassa oppilaat luovat kirjoittamalla ikioman lohikäärmeensä ja herättävät ne henkiin värityskuvien avulla iPadien Quiver -animaatio-ohjelmalla. Lasten tapahtumissa pyritään pukeutumaan teeman mukaisesti ja panostetaan näyttäviin ja mieltä kutkuttaviin rekvisiittoihin.

Tove Janssonin kunniaksi Entressen lastenkirjaston väki rakensi elokuussa 2014 loppuvuoden ajaksi merihenkisen mökin ja näyttelyn ”Toven matkassa”. Sen ympärille loihdittiin alakoululaisille työpajoja neljälle päivälle. Muumimamman pannarikestit -työpajoihin ilmoittautui lähemmäs kuusisataa osallistujaa. Työntekijät pukeutuivat muumihahmoiksi ja pajoihin päästiin Muumipapan tarinaverstaaseen, Muumimamman runojen säilöntäpajaan, Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen kujeilupajaan sekä Muumipeikon pelkojen poistopajaan. Lopuksi tarjoiltiin pannukakkua hillon ja kermavaahdon kera.

Muumipapan tarinaverstas

Mitä ihmettä? Satuhuoneen lattialla oli Muumipapan silinterihattu ja työkalupakki. Nipsu hääri sen kimpussa tuohtuneena. Hän kertoi Muumipapan säikähtäneen aamulla suuresti kuullessaan, että kirjastoon tulee yli kaksisataa oppilasta. Niinpä pappa otti jalat alleen ja karkasi. Teki siis oharit. ”Kurjaa! Pappa jätti minulle tämän pajan pitämisen. Minähän se pelkuri olen!”, Nipsu niiskutti. Muumimammakaan ei ollut saanut pappaa jäämään lempeällä maanittelullaan. Nipsu oli houkutellut pappaa, että tämä voisi lukea edes Näkymättömän lapsen tarinan, mutta pappa leikkasi saksilla tarinan hädissään silpuksi. Niinpä Nipsu oli kerännyt sanat työkalupakkiin ja oppilaat saivat poimia jokainen itselleen kolme sanaa, muodostaa niistä lauseen, joista rakenneltiin luokan kanssa yhteistarina Nipsun avustamana.

Arvatkaas millaisia tarinoita tuli? Ihan hurjia! Tuolit hakkasivat lusikoita, ironinen aamukahvi lauloi ja näkymätön kaula leijui ilmassa. ”En olisi ikinä itse keksinyt tällaisia juttuja”, lapset ihastelivat. Opettajat saivat mukaansa varsinaisen Näkymätön lapsi -kertomuksen monisteena luokkiin luettavaksi, jotta oppilaat kuulevat, mitä siinä ihan oikeasti tapahtui.

Entä minkähän otuksen häntä pilkottikaan Muumipapan hatun alta? No sehän oli muumien esi-isä, jonka voit tavata kirjassa Taikatalvi. Muumipapan uroteot -kirjasta voit puolestaan lukea papasta elämäkertakirjailijana. Hän se kirjailija on, ja mokoma, pisti Nipsun lasten kanssa runoilemaan, mutta sehän sujui! Nipsu on nyt valtavan ylpeä kun uskalsi!

Muumimamman runojen säilöntäpaja

muumimamman-sailontapaja1
Kuva: Pirkko Ilmanen

Tiesitkö, että voit säilöä muutakin kuin hilloja? Sydämeen voi säilöä muistoja. Mamma säilöi kesäpuutarhan tuoksuja, meren kuohuja ja auringon voimaa purkkiin ja liimasi siihen etiketiksi: Tahtoa talven taistoon. Hillopurkeista löytyi myös mm. esi-isien papanoita ja lohikäärmeen kyyneleitä. Oppilaat saivat kolme tehtävää: Ensinnäkin hillopurkin kuvan, johon sai säilöä itselle rakkaimman kesämuiston. Jokainen pääsi kirjoittamaan myös reseptin onnistuneesta kesälomasta. Montako kiloa vai kuiskauksen verran mitäkin aineksia siihen tarvitaan? Suosituksi tulivat myös ”Jos olisin puu”-runotehtävät.

Muumipeikon pelkojen poistopaja

Mörön luola rakennettiin pimeähköön pelihuoneeseen ja paperisilppuri muunnettiin pelkosilppuriksi. Mikä on suurin pelkosi? Muumipeikko pelkää mörköä eniten maailmassa. Kirjaston Henri luki Muumipappa ja meri -kirjasta kohtauksia siitä, kuinka Muumipeikko kohtaa Mörön, aina siihen asti kun hän ei enää sitä pelkää. Lapset piirsivät omat pelkonsa paperille. Tämän jälkeen jokainen yksitellen sai astua huoneeseen ja Muumipeikon avustuksella syöttää pelkonsa silppuriin ja kas – se hävisi! Paja oli terapeuttinen kokemus. Se sai suuren suosion myös aikuisilta. Kirjaston henkilökuntakin kävi väliajalla salaa syöttämässä silppurin suuhun omat pelkonsa ja poistuivat olemus huojentuneena luolasta.

muumin-pelkopaja
Kuva: Pirkko Ilmanen

Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen beatboxaus ja kujeilupaja

Pikku Myy, tuo riiviö, kävi tarinaverstaassakin häiriköimässä ja opetti oppilaille irvistelyä. Nuuskamuikkunen puolestaan oli hukannut huuliharppunsa ja päätti soittaa poskillaan. Sitä sanotaan beatboxaamiseksi. Oppilaat oppivat saman taidon alkeet pajassa. Pikku Myy vetäisi myös hyvät välituntijumpat. Tällä Pikku Myyn energianpurkausasemalla tulikin jo nälkä ja oli mukava suunnistaa kirjaston estradille herkuttelemaan pannareilla ja samalla katselemaan leffaa ”Kuinkas sitten kävikään?”

Pajat työllistivät suuresti henkilökuntaa, mutta opettajien, oppilaiden ja heidän vanhempiensa runsas, ihastunut palaute palkitsi. Tämä antaa myös voimaa jatkaa valitsemallamme tiellä; avata kirjallisuutta elämysten kautta ja tuottaa omia tarinoita!

Kirjoittaja työskentelee aluelastenkirjastonhoitajana Entressen kirjastossa Espoossa ja on IBBY Finlandin hallituksen jäsen.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s