Lukijalle 21.10.2015

Tervetuloa lukemaan ensimmäistä verkossa julkaistua Virikkeitä-lehden numeroa! Lehden teemana on luonto ja ympäristö – erottamaton osa lastenkirjallisuutta.

Virikkeitä on lasten- ja nuortenkirjallisuusyhdistys IBBY Finlandin (ent. Suomen nuortenkirjaneuvosto) jäsenlehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1976 saakka. Lehdellämme on pitkä historia, eikä päätös julkaista se verkossa ollut helppo. Tosiseikka kuitenkin on, että lehden painatukseen ja postittamiseen kuluu leijonanosa pienen yhdistyksemme varoista. Uskomme, että kiinnostava sisältö löytää lukijansa myös verkossa, ja toivomme, että verkkolehti tarjoaa meille jopa mahdollisuuden kasvattaa ja laajentaa lukijakuntaamme. Meille verkko on kustannustehokas julkaisualusta, joka mahdollistaa monipuolisten juttujen ja runsaan kuvamateriaalin julkaisemisen (kurkkaa vaikkapa Karoliina Pertamon artikkelia).

Haluamme silti tarjota yhdistyksemme jäsenille myös jotain käsin kosketeltavaa ja vähintäänkin muistutuksen yhdistyksemme olemassaolosta. Tavoitteenamme on julkaista jatkossa vuosittain ainakin yksi painettu Virikkeiden numero. Seuraava painettu lehti kolahtaa jäsentemme ja lehden tilaajien postiluukkuun toivottavasti ensi keväänä. Vuonna 2016 painetulla lehdelle on kysyntää lisäksi maailmanlaajuisen IBBY-organisaation kansainvälisessä kongressissa, joka järjestetään Uudessa-Seelannissa 18–21.8.2016. Olemme perinteisesti julkaisseet kongressiin englanninkielisen Finnish Children´s and Youth Books -julkaisun.

Kuva: Sara Pietilä
Kuva: Sara Pietilä

Vehreitä näkökulmia?

Tämän Virikkeiden numeron teemana on luonto ja ympäristö, mikä sopii hyvin lehden ensimmäiselle verkkojulkaisulle. Elämämme parhaillaan vuodenaikaa, jolloin luonto hiljenee, vaipuu horrokseen ja varautuu talven tuloon. Kirjoissa luonto elää kuitenkin aina vihreänä ja vehreänä. Ja mitä lastenkirjallisuus olisikaan ilman luontoa? Kuten tyttökirjallisuuden tutkija Myry Voipio omassa artikkelissaan toteaa: ”luonto monine merkityksineen on jatkuvasti läsnä niin kuvakirjoissa, runoissa, lasten- ja nuortenromaaneissa kuin tietokirjoissa”. Luonto on erottamaton osa lastenkirjallisuutta. Voipio tuo artikkelissaan esiin luonnon eri merkityksiä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa: luonto on rauhaa mutta myös seikkailuja, se on arvokasta ja suojeltavaa.

Kirjailija Sari Peltoniemi tarttuu omassa artikkelissaan luonnonkuvauksen vaikeuteen. Joskus oletetaan, että fantasiakirjailijan ei tarvitse piitata faktoista. Kun tarinaan joka tapauksessa sisältyy epärealistisia aineksia, muutkin yksityiskohdat voisivat muka olla täyttä puppua. ”Jokainen fantasiaa kirjoittava kuitenkin tietää, että taustatutkimukselta ja loputtomilta tarkistuksilta ei säästy, vaikka kirjoittaisi täysin kuvitteellisen maailman luonnosta. Luonnossa kun tapaa olla omat lainalaisuutensa, joitten rikkominen vaatii erityisiä perusteluita”, hän kirjoittaa. Toinen tekijän näkökulma on kuvittaja Karoliina Pertamon artikkeli ”Luonnon tuntua ja tunnelmaa kuvakirjojen kuvittamisessa”. Hän käsittelee lasten kuvakirjojen kuvittamista ja luonnon kuvaamista. Hän uskoo, että lasten kuvakirjoissa on tarvetta sekä tunnistettavalle, luontoa tarkasti kuvittavalle että vapaammalle, luonnon tuntua muilla keinoin tavoittelevalle tyylille.

Erityisopettaja Teresia Volotinen tekee omassa artikkelissaan löytöretkiä lasten ja nuorten luontoaiheisiin tietokirjoihin. Hänen käsittelyssään on 25 viimeisen parin vuosikymmenen aikana ilmestynyttä luonnosta kertovaa tietokirjaa. Lehtori Sirkka-Liisa Heinonen luo kymmenen kuvaa luonnosta lastenrunoissa aina Immi Hellénistä Laura Ruohoseen ja Jukka Itkoseen.

Virikkeiden haastattelussa on Kaarina Tiainen Suomen Luonnonsuojeluliitosta. Kysyimme häneltä, mitä on ympäristökasvatus. Tiaisen mielestä ympäristökasvatus kannattaa ottaa mukaan osaksi jokapäiväistä arkea ja aikuisten esimerkillä on paljon merkitystä. ”Itse vierastan ajatusta, että ympäristökasvatus on jokin muusta elämästä erillinen asia, joka otetaan välillä esiin, opetetaan, miten pitäisi toimia ja sitten laitetaan se syrjään”, hän kommentoi. Tiainen myös muistuttaa, että vaikka luontokirjat, -elokuvat ja -pelit tukevatkin ympäristökasvatusta, niiden äärestä ei kannata unohtaa lähteä oikeasti sinne luontoon.

Varhaiskasvatuksen yliopisto-opettaja Marleena Mustolan artikkeli käsittelee sitä, kuinka lapsille voi kirjoittaa hankalista aiheista, kuten vaikkapa ekokatastrofista. Mustola antaa omille opiskelijoilleen tehtäväksi kirjoittaa lastenrunoja juuri siitä aiheesta, josta sitä ei haluaisi kirjoittaa: itsemurhasta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, eritteistä… Lastenkirjallisuus osoittautuu hyväksi välineenä epämukavien aiheiden käsittelyyn.

Kirjailija Annika Luther mailaili lukijoillemme (på svenska) lasten luontokirjoista ja siitä, kuinka ne nykypäivänä taistelevat tabletteja, lapsille suunnattuja pelejä ja sovelluksia vastaan. Ja vahvasti taistelevatkin! Aarrearkussa kuvittaja Sari Airola maalailee omia satumuistojaan.

Hyviä lukuhetkiä! Kuulemme mielellämme palautettasi lehden sisällöstä ja julkaisutavasta!

Jutta Setälä
päätoimittaja, jutta.setala(a)gmail.com

Kuva: Jutta Setälä

Virikkeitä 3/2015 sisällys

Numeron ovat toimittaneet Emilia Kämäräinen ja Myry Voipio.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s