Lapset kriisien keskellä – miten aihetta käsitellään muissa Pohjoismaissa?

Kysyimme muiden Pohjoismaiden kansallisista IBBY-jaostoista, kuinka lapsia, sotaa ja pakolaisuutta käsitellään Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Islannin lasten ja nuortenkirjallisuudessa.

Sanna Pelliccioni, suom. Jutta Setälä  

Norjassa laaja valikoima, mutta myös vastustusta

IBBY Norgen Maria Brandtin mukaan Norjassa on viime vuosina julkaistu paljon kirjoja aiheeseen liittyen. Lapsille ja nuorille suunnatuissa teoksissa käsitellään yhä vakavampia aiheita, kuten sotaa ja kansainvälisiä konflikteja. Tuoreita esimerkkejä ovat Arne Svingenin kirja Svart elfenben (”Musta norsunluu”), Hans Sanden kirja Pappa er ein sjørøvar (”Isä on merirosvo”) ja pakolaisuutta käsittelevät Bjørn Arild Erslandin kirja Dagen vi drømte om (”Päivä josta unelmoimme”), Salah Nassarin kirja Zainab må flykte (”Zainabin täytyy paeta”) sekä Veronica Salinasin kirja Reisen (”Matka”).kansi_tanska2

Tällä hetkellä keskiössä on erityisesti Simon Strangerin trilogia Barsakh, Verdensredderne (”Maailman pelastajat”) ja De som ikke finnes (”Ne joita ei ole”). Jälkimmäinen teos on nimetty ehdokkaaksi Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi vuodelle 2015. Strangerin trilogia käsittelee erityisesti venepakolaisia, mutta myös työntekijöiden oikeuksia ja tekstiilituotantoa Aasiassa sekä sitä, kuinka länsimaat hyväksikäyttävät niitä.

Näitä globaaleja ongelmia tarkastellaan norjalaisen nuoren, Emilien, näkökulmasta. Kirja käsittelee myös nykypäivän nuoren identiteetin rakentumista ­– ei vain kodista ja kotimaasta, vaan maailmankansalaisena ja osana koko maailmaa. Brandt kertoo, että jotkut näistä teoksista on herättäneet keskustelua ja kohdanneet myös vastustusta, koska niitä pidetään liian raa´alla tavalla todenmukaisina. Konservatiivien mukaan lapsia pitäisi (yli)suojella tällaiselta sisällöltä.

Brandt kertoo, että viime aikoina Norjassa on julkaistu useita teoksia toisesta maailmansodasta, aiemmin sitä ei ole juurikaan käsitelty  lastenkirjallisuudessa. Jotkut teoksista, kuten vaikkapa Maja Lundesin Over grensen (”Rajan yli”) voidaan nähdä kommenttina nykypäivän tapahtumiin maailmassa.

Useita Lähi-idän kriisejä käsitteleviä kirjoja Tanskassa

Tanskassa on julkaistu useita kirjoja, jotka käsittelevät lapsia kriisien keskellä, Bjarne W. Andresen IBBY Danmarkista kertoo ja antaa muutamia esimerkkejä:

  • Kim Fupz Aakeson & Rasmus Bregnnøi: I love you Danmark (2012). Kuvitettu romaani kertoo nuoresta pakolaisesta Tanskassa ja auttaa lukijaa ymmärtämään nuorta, joka on joutunut jättämään oman perheensä ja jolle tuottaa vaikeuksia luoda uusia ihmissuhteita. Romaanissa on kuvituksena kahdenlaisia piirroksia, toiset niistä näyttävät, miten päähenkilö elää ja toiset, kuinka hän kuvailee itseään.omar_satmira_fatima_amir
  • Morten Dürr & Peter Bay Alexandersen: Omar Amir Fatima Samira (2014). Neljän kirjan kokoelma tanskalaisista nuorista: Omarilla on Hassan-niminen setä, jonka kulkukoirat melkein tappoivat kotimaassaan. Amir on selvinnyt Libanonin pommituksista. Fatiman suurin toive on olla kuin egyptiläinen jumalatar Isis. Nadiman isä ja sisar kuolivat sodassa hänen vanhassa kotimaassaan. He kaikki yrittävät sopeutua Tanskaan menettämättä omaa identiteettiään.
  • Josefine Ottesen & Birde Poulsen: Havenisserne flytter ind (”Pihatontut muuttavat sisälle”) (2015). Kirja kertoo pihatontuista, jotka menettävät kotinsa, kun iso omenapuu kaatuu myrskyssä. Ne etsivät turvaa talosta ja tapaavat sekä ystävällisiä että vihamielisiä asukkaita. Tarinassa on 24 lukua, ja se on tarkoitettu luettavaksi joulukuussa yksi luku päivässä ennen jouluaattoa.

Ruotsissa tarvetta Syyrian pakolaisista kertoville kirjoille

Ruotsissa on julkaistu monia kirjoja konflikteista ja sodista, mutta ei vielä yhtään teosta, joka käsittelisi viime aikojen pakolaisuutta ja pakenemista Lähi-idästä.

– Ruotsiksi on julkaistu teoksia, jotka käsittelevät lapsia poliittisissa kriiseissä ja sodassa. Monet niistä kuvaavat toista maailmansotaa tai muita sen jälkeen tapahtuneita kriisejä. Kuitenkaan tästä uusimmasta, hyvin vakavasta kriisistä, jossa moni perhe pakenee Syyriasta ja muista Lähi-idän maista, ei ole vielä kirjoitettu lasten- tai nuortenkirjoja, Ulla Hjorton IBBY Sverigestä kertoo.

– Näille tarinoille olisi nyt tarvetta. Minusta lapset, jotka ovat joutuneet kokemaan näitä kauheuksia, tarvitsevat tarinoita, mutta myös taidetta ja työpajoja, joissa he voivat käsitellä niitä myös esimerkiksi piirtäen tai kirjoittaen. Kirjallisuus tarjoaa myös täällä syntyneille lapsille mahdollisuuden oppia ja ymmärtää, mitä pakolaiset ovat joutuneet kokemaan, Hjorton korostaa ja antaa muutamia esimerkkejä sopivista kirjoista:

  • Mia Hellqvist Forss: Flykten – en bok om att tvingas lämna allt (2013). Jonaksen ja Saran täytyy jättää heidän kotinsa vanhempiensa kanssa. Lentomatka on pitkä ja vaarallinen ja he eivät ehkä koskaan voi palata kotiin. Kirja on saatavilla myös arabiaksi.
  • Viveka Sjögren: Om du skulle fråga Micha (2015). Sodan takia Michan ja hänen perheensä on piilouduttava ja sen jälkeen jättää kaikki. He saapuvat maahan, jossa heidän on odotettava pitkään oleskelulupaa.
  • Ulf Stark: Pojken, flickan och muren (2011), kuvittanut Anna Höglund. Kirja elämästä maassa, joka saattaa olla Israel tai Palestiina, mutta maata ei mainita.
  • Ulf Stark: Systern från havet (2015), kuvittanut Stina Wirsén. Kirja suomalaistytöstä, joka muuttaa toisen maailmansodan aikaan Ruotsiin.
  • Ilon Wikland: Den långa långa resan (1995). Tarina Ilon Wiklandin omasta matkasta sodan aikana Virosta Ruotsiin ja omien vanhempien jättämisestä.
  • Annika Thors on kirjoittanut kolmen nuortenkirjan sarjan juutalaisesta tytöstä, joka lähetetään Ruotsiin toisen maailmansodan aikana. Hänen vanhempansa ovat kuolleet ja hän yrittää sopeutua uuteen elämäänsä. Kirjat ovat nimeltään: En ö i havet (1996), Näckrosdammen (1997) ja Havets djup (1998).

Islannista sotaa ja pakolaisuutta käsittelevät kirjat puuttuvat

kansi_islanti– Islannissa on huomattava pula lastenkirjoista, jotka käsittelevät lapsia ja sotaa tai pakolaisuutta, Guðrún Lára Pétursdóttir ja Ævar Þór Benediktsson Islannin IBBY-jaostosta kertovat. Osittain selityksenä on varmasti se, ettei Islanti ole koskaan ollut mukana sodassa eikä sillä ole omaa armeijaa. Suhteellisen harvat pakolaiset hakevat Islannista turvapaikkaa, ja vielä harvemmalle se myönnetään, he kuvailevat.

Kuitenkin joissain islantilaisissa lastenkirjoissa käsitellään sotaa, Pétursdóttir and Benediktsson kertovat. Esimerkiksi toinen maailmansota on läsnä rakastetun lastenkirjailijan Guðrún Helgadóttirin teoksissa. Monet kirjailijat ovat käsitelleet aihetta fantasian keinoin ja kuvanneet, miten sodan uhka vaikuttaa lapsen elämään.

Tähän mennessä islantilaiset lastenkirjailijat eivät ole käsitelleet teoksissaan pakolaisuutta, mutta Vala Þórsdóttir ja Agnieszka Nowak ovat kirjoittaneet kaksi kirjaa otsikolla ”Þankaganga Myslobieg”. Ne kertovat tytöstä, joka on puoliksi islantilainen ja puoliksi puolalainen. Hän muuttaa perheensä kanssa Puolasta Islantiin. Kirjat kuvaavat hänen kokemuksiaan kuulumisesta kahteen eri kansallisuuteen, kahden eri kielen puhumisesta ja siitä, kuinka hänen tarvitsee joskus tulkita ja selittää asioita uudessa kotimaassaan omille lähisukulaisilleen. Kirjat ovat tunnettuja useastakin syystä, mutta yksi niistä on se, että ne on kirjoitettu kahdella kielellä: puolan ja islanninkielisellä tekstillä vierekkäin.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s