Kuvakirjat helpottavat monikulttuurisuuskeskustelua lasten kanssa

Syksyn aikana Suomeen on tullut ennätysmäärä pakolaisia. Uutisissa, iltapäivälehtien lööpeissä ja arkisessa keskustelussa taajaan käsitelty aihe kiinnostaa tietysti myös lapsia. Perheissä, päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan nyt välineitä aiheen työstämiseen lasten ja aikuisten kahdenkeskisissä ja isomman lapsiryhmän kanssa toteuttavissa keskusteluissa.

Päivi Heikkilä-Halttunen

Kahdeksanvuotiaana luin usein Leena ja Inari Krohnin lastenkirjaa Tyttö joka kasvoi ja muita kertomuksia. Tarina ”Poika ja polakka” kertoi kolmannen maailman lasten nälänhätää ymmärtämättömästä pikkupojasta, joka käytti leipää potkupallona. ”Pienet harmaat” kertoi puolestaan pojasta, joka sai Amerikan sedältä joululahjaksi hienon hävittäjälentokoneen. Isä ei pojan lahjasta innostunut: hän kertoi samanlaisten lentokoneiden kylvävän tuhoa Vietnamissa. Poika päätti maalata lentokoneen valkoiseksi ja antoi sille uuden nimen, Rauha.

Historian tai yhteiskunnan murroskohdissa lastenkirjallisuus työstää ajankohtaisia aiheita. Lastenkirjoilla on lyhyen muotonsa takia mahdollisuus reagoida ajan ilmiöihin aikuistenkirjoja nopeammin.

Monikulttuurisuuden ja kulttuurisen identiteetin teemat vakiintuivat nuortenkirjoihin jo 1990-luvulla, siinä missä aikuistenkirjallisuus kiinnostui teemoista vasta tällä vuosituhannella.

Maahanmuuttajat, rasismi ja vieraan kulttuurin kohtaaminen esiintyivät tuolloin erilaisina variantteina mm. Kari Levolan nuortenkirjoissa. Levolan Tahdon-romaanissa (Tammi 1999) nuoret päähenkilöt avustivat maahanmuuttajia. Marja-Leena Tiainen on paneutunut useammassa nuortenromaanissaan (Pikkuskini, 2002; Arttu K -sarja 1998–2002; Alex-sarja 2006–2008 ja Kahden maailman tyttö, Tammi 2011) näihin teemoihin ja tehnyt taustatutkimusta kirjojaan varten Kontionlahden vastaanottokeskuksessa haastattelemalla nuoria turvapaikanhakijoita.

Kuluvana vuonna tuli kuluneeksi 70 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä. Kotimaisessa lastenkirjatarjonnassa aihe ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ole näkynyt lainkaan. Reijo Niinimäen omiin lapsuusmuistoihin pohjaava kuvatietokirja Minne käynkin maailmassa (kuv. Silja-Maria Wihersaari, Suomen Rauhanyhdistyksen keskusyhdistys 2015) kertoo Ruotsiin sotalapseksi lähetetyn pojan tarinan. Kiinnostava vastinpari tälle kirjalle on Ulf Starkin ja Stina Wirsénin kuvakirja Systern från havet (Bonnier Carlsen 2015) , jossa näkökulma annetaan Suomesta sotalapseksi ruotsiin lähetetylle Sirkalle sekä hänen Ruotsin siskolleen Margaretalle. Ruotsalaisen kuvakirjan lopusta löytyy omiste: Till alla barn, nu och då, som tvingas lämna sina familjer. Den här boken är tillägnad er .

Maarit Malmbergin ja Jouni Koposen kuvakirjat Aapeli ja sotaveteraani Reino ja Aapeli ja evakkomatka (Minerva 2010 ja 2011) jäivät ilmestyessään turhan vähälle huomiolle, vaikka ne käsittelevät lapsentajuisesti ja kiinnostavasti Suomen omaa lähihistoriaa, käytyjä sotia, Karjalan evakoita ja sodan kokeneiden sotaveteraanien traumoja. Toisessa kirjassa karjalaisten evakkojen tunnot rinnastetaan hienosti Suomeen tulevien pakolaisten sopeutumiseen.

Sanna Pelliccionin kuvakirjassa Onni-poika saa uuden ystävän (Minerva 2012) kerrotaan Aram-pojan ja Onnin kulttuurirajat ylittävästi ystävyydestä. Suomalaisen yhteiskunnan sisäänpäin kääntyneisyys ja kulttuurierot tiivistyvät lyhyeen tekstiin ytimekkäästi: aloitteen poikien ystävyydelle tekee Aram, joka tuo äitinsä tekemän vanukkaan tervehdyksenä uusille naapureille. Onni haluaa leipoa heille jotain vastalahjaksi ja näin lasten äiditkin tutustuvat toisiinsa heti luontevasti. Maahanmuuttajan sopeutumisvaikeuksia käsitellään hienovaraisesti myös Päivi Franzonin ja Sari Airolan kuvakirjassa Muuttolintulapsi (Lasten Keskus 2007).

Tomi Kontion ja Elina Warstan kuvakirja Koira nimeltään kissa (Teos 2015) puhuu humaanisti syrjäytymisestä ja vierauden tunnoista. Kirja ilmestyi kevätkesällä, ennen syksyn pakolaistulvaa. Kirja ottaa painokkaasti kantaa moniarvoisuuden puolesta. Tekstin ja kuvituksen sävyt kaihtavat silti kaikkea tendenssimäistä julistusta. Tämänkaltaisia lasten ymmärrystä ja empatian kykyä aliarvioimattomia kuvakirjoja tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän kotimaiseen tarjontaan!

Pelätin ja rastas puhuvat painavaa asiaa

Kiinnostavin lastenkirjauutuus on tätä kirjoitettaessa vielä matkalla painokoneisiin. Uusi virkeä pikkuruinen kustantamo Mirri Creative julkaisee joukkorahoituksen avulla joulukuussa kuvakirjan Pelätin ja rastas, joka osuu ja uppoaa tämän syksyn yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kirja on kooltaan pienenpieni, mutta sisällöltään epätavallisen painava lastenkirja.

Aiemmin rauhallisen valtakunnan onni ja idylli rikkoontuvat uuden hallitsijan valtaannousun vuoksi. Hän pystyttää pelättimen ajaakseen kaikki vieraat maahan tunkeutujat pois. Erityisen vihamielisesti hallitsija suhtautuu lintuihin. Moraalisesti ojentava, mutta ilmaisultaan silti modernin raikas satu käsittelee sananvapautta ja ihmisoikeuksia lapsentajuisesti ja suorastaan yllyttää jatkamaan keskustelua kirjan lukemisen jälkeen.

Kirjan alkuidea on peräisin Italiassa syntyneeltä, nyttemmin Suomessa asuvalta fyysikolta, Alessandro Pelliccionilta, joka on tehnyt kirjaan mustavalkoisen, ja juuri siksi niin vaikuttavan kuvituksen. Lasten- ja aikuistenkirjailijana tunnettu Katri Tapola on työstänyt Pelliccionin aihion eheäksi satutarinaksi.

Katri Tapola ja Alessandro Pelliccioni, kuva: Sanna Pelliccioni
Katri Tapola ja Alessandro Pelliccioni, kuva: Sanna Pelliccioni

Kaksikko halusi tehdä lastenkirjan, jonka avulla voi kertoa lapselle sodasta ja siihen liittyvästä pelosta, mutta antaa silti uskoa ja toivoa siihen, että elämä voittaa. Tarinassa haluttiin huomioida sekä Suomeen muuttaneet lapset ja heidän vanhempansa sekä yleisellä tasolla kaikki sotaa ja konfliktia pohtivat lapset. Katri Tapola on kiertänyt ahkerasti kouluvierailuilla ja kohdannut jopa luokkia, joissa on 11:tä eri kieltä äidinkielenään puhuvia lapsia. Tätä kautta hän on havahtunut siihen, että lastenkirjallisuudenkin tulisi puhutella entistä laajempaa joukkoa ja vastata kysymyksiin, jotka askarruttavat sekä suomalaisia että tänne muualta muuttaneita lapsia.

Ajankohtainen kirja haluttiin saattaa lukijoille mahdollisimman nopeasti ja siksi päädyttiin julkaisemaan se joukkorahoituspalvelu Mesenaatti.me:n kautta.

Lisää kotimaisia ja käännettyjä lastenkirjoja, joiden teemana on monikulttuurisuus, pakolaisuus tai kansallinen identiteetti:

  • Tuula Korolainen & Riitta Tulusto: Lasten oma vuosikirja, kuv. Maija Hurme, Lasten Keskus 2014. Vuotuisjuhlien esittelyssä otetaan huomioon myös muslimien, juutalaisten, venäläisten ja kiinalaisten juhlapyhät.
  • Rascal & Sophie: Tinka, suom. Hannele Pohjanmies, Basam books 2013. Tinka-kissa syntyy keskelle sotaa. Vanhemmat lähettävät pennun puulaatikossa aaltojen vietäväksi ja toivovat hartaasti että se päätyy johonkin turvalliseen maahan. Tinka saa uudessa kotimaassa rakastavan uuden perheen, mutta biologisten vanhempien ja kotimaan ikävä ei sammu.
  • Stefan Casta & Mimmi Tollerup: Mustikkajengi ja vampyyri ullakolla, suom. Terhi Leskinen, Kustannus-Mäkelä 2013. Pakolaisperhettä uhkaa maastakarkoitus ja perhe on viranomaisia piilossa ullakolla. Neljän lapsen Mustikkajengi ryhtyy ripeästi toimeen perheen pelastamiseksi.
  • Azeb Hailu & Anita Polkutie: Punakorvan kaksi kotia, Pesäpuu ry 2009. Kilpikonna Punakorva muuttaa perheineen sodan alta Suomeen. Emo masentuu eikä enää pysty huolehtimaan poikasestaan. Punakorva pääsee äidin parantumisen ajaksi sijaisperheeseen.
  • Jukka Laajarinne & Pekka Rahkonen: Elina vieraalla maalla, WSOY 2008. Kirja antaa peilauspintaa maahanmuuttajan lisäksi myös suomalaislapselle tilanteessa, jossa vanhempien työ pakottaa perheen muuttamaan toiseen kulttuuriin.
  • Gunilla Bergström: Mikko Mallikas ja sisukas muurahainen, suom. Sanna Uimonen, Tammi 2006. Mikon paras kaveri on Hamdi, jonka isä on ollut sotilas. Mikosta olisi jännä kuulla sotajuttuja, mutta Hamdin isä haluaa sodan sijasta puhua vertauskuvin muurahaisen sisukkuudesta.
  • Leena Virtanen & Salla Savolainen: Pikku Xing -kirjat, Tammi 2004–2010. Kiinasta adoptoitu Xing-tyttö pohtii identiteettiään yhdessä ystäviensä ja läheistensä kanssa.
  • Liisa Kallio: Lentävä talo, Tammi 2003. Riku muuttaa uuteen kotiin ja kaipaa vanhoja ystäviään. Samassa talossa asuu Hamid, jonka vanha koti on paljon kauempana. Yhdessä ystävät liennyttävät koti-ikäväänsä.
  • Katja Kallio, Maggie Lindholm & Marie El-Ahmar: Bibi muuttaa Suomeen, Otava 2005. Isän työkomennuksen takia Bibi-tyttö muuttaa Afrikasta määräajaksi Suomeen ja törmää monenlaisiin kulttuurieroihin.
  • Helena Oikarinen-Jabai & Anu Merenlahti: Moonan ja Soonan maanantai, Yhteiset lapsemme 2007. Suomesssa asuvat tytöt tekevät juurimatkan isänsä kotikylään Gambiaan.
  • Petra Szabo: Pieni lintu ja suuri laulu, suom. Raija Viitanen, Kustannus-Mäkelä 2002. Pieni lintu kertoo laulussaan kotimaansa kaipuusta ja vierauden tunteesta uudessa kotimaassaan.
  • Udo Weigelt & Alexander Reichstein: Sulevi tulee, suom. Maisa Savolainen, Lasten Keskus 1999. Afrikkalaisen virtahevon outo olemus hämmentää metsän asukkaita. Se kertoo joutuneensa epäsuosioon kiertävän sirkuksen uuden johtajan silmissä ja haluaisi muuttaa metsään. Mieluiten virtahepo Sulevi tosin haluaisi muuttaa takaisin Afrikkaan, mutta arvelee matkan liian pitkäksi päästäkseen sinne jalkaisin.
  • Rose Lagergrantz & Ilon Wikland: Pitkä, pitkä matka, suom. Laura Voipio, WSOY 1996. Virolainen Ilon-tyttö on sotaa paossa Ruotsissa. Tarina pohjaa Wiklandin omiin sotalapsikokemuksiin.
  • Veronica Leo: Oravan silmät, suom. Ritva Toivola, Tammi 1990. Kirja pohjaa tekijän omiin sotalapsikokemuksiin.
  • Camilla Mickwitz: Jason muuttaa maasta, Weilin+Göös 1978. Jason ja äiti muuttavat työn perässä Ruotsiin. Aluksi molemmilla on vaikeuksia kielen kanssa: äidillä työpaikalla ravintolassa ja Jasonilla päiväkodissa. Mickwitzin lapsipsykologia puhuttelee yhä uudella vuosituhannella.
  • Lisää kirjavinkkejä Rauhankasvatusinstituutin Maailmankoulu-hankkeen sivuilta, josta löytyy paljon tietoa ja käytännön vinkkejä lasten ja nuorten globaalikasvatukseen.
  • Aiheesta lisää myös artikkelikokoelmassa Anna Rastas (toim.): Kirjoja kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. SKS 2013.
Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s