[arvio] Hanna Kökkö: Saarikätkö

saarikatko

Kökkö, Hanna
Saarikätkö
Kustannus-Mäkelä Oy 2015
ISBN 978-951-8833-694-3

Saarikätkö on neljäs osa geokätköilyä harrastavan Manun elämästä kertovassa sarjassa. Koittaa kesäloma, odotettu vapaus seitsemännen kouluvuoden päätteeksi. Kaikki ei kuitenkaan ole, niin kuin Manu toivoisi. Helmi on muuttunut oudoksi, välttelee Manua ja oikeastaan mitään tyttö-poikaystäväkuviota ei ole olemassakaan. Manu ei ymmärrä, miten asiat saivat tällaisen käänteen. Totta, hän oli yrittänyt herättää Helmin mustasukkaisuuden kiusoittelemalla Tanjaa, mutta vasta sen jälkeen, kun Helmi oli muuttunut vältteleväksi.

Onneksi on geokätköily. Manu lähtee pitkästä aikaa hakemaan kätköä, kun saa puhelimeensa ilmoituksen lähistölle piilotetusta uudesta kätköstä. Tässä olisi mahdollisuus saada FTF eli olla ensimmäinen, kuka kätkön löytää! Manu päätyy samalle alueelle, jossa hän tapasi Helmin ensimmäistä kertaa ja tämä saa muistot vyörymään Manun mieleen. Kätkö löytyy ja Manu jää hetkeksi paikalle. Kuin kutsuttuna Manu havahtuu siihen, että Helmi on hänen vieressään. Pitkän hiljaisuuden jälkeen he juttelevat ja elämä alkaa tuntua mukavammalta. Manu uskaltaa kysyä Helmiä mukaan melontareissulle, jonne hän on lähdössä isäpuolensa kanssa. Helmi suostuu. Nuorilla ei kuitenkaan ole aavistustakaan, mihin retki vielä päättyykään.

Kesken melontaretken ryhmän aikuiset joutuvat lähtemään viemään mukana ollutta pikkupoikaa sairaalaan tämän murrettua jalkansa. Helmi ja Manu saavat luvan jäädä yksin melomaan ja etsimään kätköjä, ja he sopivat tapaamisen Manun isäpuolen kanssa läheiselle saarelle. Sattumukset seuraavat toisiaan, ja Helmi ja Manu päätyvät kännykättöminä ja kanootittomana läheiselle saarelle. Pahaksi onneksi kyseiselle saarelle, jossa sijaitsevat vanhat sodanaikaiset bunkkerit, päätyvät myös koruliikkeen ryöstäneet pahantekijät. Manun ja Helmin on käytettävä nokkeluutta ja rohkeutta säilyäkseen ehjin nahoin tilanteesta. Samalla on hyvä hetki keskustella niistä asioista, joista ei ole aiemmin puhuttu ääneen. Käy ilmi, että pienestä väärinkäsityksestä voi syntyä suuri harmi. Keskustelu on tärkeää ja vaikka se ei aina ole helppoa, se auttaa ymmärtämään toista ihmistä.

Saarikätkö kuvaa hyvällä tavalla nuorta rakkautta ja rakastamisen vaikeutta, sitä, miten asioita joutuu alussa opettelemaan ja kuinka toinen voi silti ymmärtää väärin, vaikka yrittää puhua ja tehdä omasta mielestä oikein. Geokätköilyn esitteleminen harrastuksena on mukava lisä, sillä se antaa hienot puitteet ja mahdollisuudet jännittävien tilanteiden luomiseksi. Kirjan kieli on sujuvaa, lukeminen on vaivatonta ja nopeaa. Kirja ei myöskään ole mitään höttökirjallisuutta, vaan siinä pohditaan elämän tärkeitä ja toisinaan vaikeitakin asioita. Jokaisessa sarjan kirjassa päästään syvemmälle päähenkilöidemme ajatusmaailmaan ja henkilöt myös kehittyvät kirjojen myötä. Tämä on aina lukijaa ilahduttava asia kirjasarjaa lukiessa.

Suvi Oksanen

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s