[arvio] Nadja Sumanen: Rambo

9789511292029Sumanen, Nadja
Rambo
Otava 2015
ISBN 978-951-1-29202-9

Nadja Sumanen on Rambollaan ehtinyt mennä voittamaan niin Otavan nuortenromaanikilpailun kuin Finlandia Juniorinkin. Rambo tullaan myös näkemään teatterisovituksena Kansallisteatterissa. Melkoinen aloitus kirjailijanuralle!

Rambo on nuori poika, joka asuu äitinsä kanssa. Äidin poikaystävät vaihtuvat tiuhaan, ja Rambo on oppinut olemaan kiintymättä kehenkään heistä. Uusin tyyppi, Rotta, on pysynyt kuvioissa yllättävän pitkään. Ei sillä, että sillä väliä olisi. Äiti makaa kuitenkin vain sängyssä tai haahuilee kummituksena ympäri asuntoa.

Yllätyksenä äiti ja Rotta ilmoittavat Rambolle, että he ovat lähdössä mökille viettämään lomaa. Matkan alku ei suju kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta matkaan päästään. Perillä heitä odottavat Rotan vanhemmat, Erkki ja Annikki. Erkin ja Rotan välillä Rambo huomaa heti jännitteen, mutta Annikki toivottaa heidät lämpimästi tervetulleeksi. Annikki alkaa myös huolehtia Rambosta, antaa ruokaa ja rakkautta, joista poika on jäänyt paitsi.

Mökille tulee myös Rotan sisko perheineen. Liina, siskon lapsi, nakkelee niskojaan ja käyttäytyy rumasti Ramboa kohtaan. Rambo vetäytyy enemmän omiin oloihinsa, kunnes havahtuu siihen, että hänen äitinsä on aivan lamaantunut. Rotta lähtee viemään äitiä hoitoon ja Rambo jää Erkin ja Annikin huomaan Liinan kanssa. Vähitellen paljastuu, että vaikka Liinalla on molemmat vanhemmat ja yllin kyllin kaikkea, ei hänellä välttämättä mene yhtään sen paremmin kuin Rambollakaan.

Kirja tasapainoilee ”liian helposti” ratkeavien tapahtumien ja ihmisten maailmoja repivien voimien välillä. Toisaalta kevennystä käytetään selkeänä katkaisijana tilanteissa, joissa lähdetään liian syviin vesiin uimaan. Ja toisinaan elämä vain lähtee rullaamaan eteenpäin omalla painollaan, kun se saavuttaa oikeanlaisen pisteen, jossa se on mahdollista.

Suosikkihenkilöikseni kirjassa nousivat Erkki ja Annikki, joista Annikki pyyteettömästi laajentaa perheen käsitettä käsittämään myös ventovieraat Rambon ja hänen äitinsä, sekä ryhtyy rakastamaan poikaa takaisin elämään. Erkki, kaikessa juroudessaan ja äijäydessään, alkaa pehmetä myös Rambolle, ja opettaa häntä esimerkiksi pyytämään kalaa verkoilla sekä lämmittämään saunaa. Toisinaan sanoja ei tarvita, pelkkä kosketus tai hiljaisuus on riittävä lohdutus ja myötätunnon osoitus. Esikoisteoksena tämä on harvinaisen valmis ja omaääninen, ehkä juuri tämän vuoksi se on kirja, josta puhutaan.

Suvi Oksanen

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s