[arvio] Mimmu Tihinen: Kello tuhat

Tihinen, Mimmukellotuhat1
Kello tuhat
Pieni Karhu 2016
ISBN 978-952-5321-96-8

Mimmu Tihisen selkokirjan Kello tuhat päähenkilö on jalkapalloa pelaava Jesse, reipas yläasteikäinen kaveri, jonka otteet koulunkäynnin suhteen ovat vauhdikkaaseen urheilemiseen verrattuna hitaansorttisia. Kovasti on ollut hidasta myös itse teoksen julkisuuteen pääsy, vaikka ansiokas käsikirjoitus voitti vuonna 2012 ensimmäisen palkinnon nuortenkirjojen selkokirjakilpailussa. Mutta onneksi Kello tuhat on nyt saanut kustantajakseen aiemminkin laadukkaita selkokirjoja julkaisseen Kustannus oy Pienen Karhun!

Kirjailija Mimmu Tihinen on jo aiemmin saavuttanut tunnustusta Topelius-palkintoehdokkaana nuortenromaaninsa Sokerista, kukkasista (Gummerus 2006) myötä.  Tihisen muita teoksia ovat Kariston lastenromaanikilpailussa pärjännyt Aira Savisaaren kanssa yhdessä kirjoitettu kirja Ponku, Peetu ja helppo nakki (Karisto 2016) sekä nuortenromaanitrilogia Virkkusen viisitoista valetta (WSOY 2009), Virkkunen ja sata sydäntä (WSOY 2010) ja Vain rokkia, Virkkunen (WSOY 2012).

Olin itse jäsenenä Selkokeskuksen kilpailun palkintoraadissa valitsemassa voittajaa suuresta joukosta nimettömiä käsikirjoituksia. Minua puhutteli silloin Kello tuhat -käsikirjoituksen rauhallisen lakoninen tyyli – ja puhuttelee yhä. Mutta erityisen kiinnostavaa on teoksen selkokirjalle harvinainen kerrontatekninen piirre, intertekstuaalisuus, eli yksinkertaisemmin sanottuna tekstin viitteet muihin teksteihin. Kertomuksessa tekstienvälisyys toteutuu vielä monella tavalla. Jesse kirjoittaa yhdessä luokkakaverinsa Ninnin kanssa esitelmää fiktiivisen kirjailijan runoteoksesta peilaten tekstiä omiin tuntemuksiinsa. Mutta mukaan on myös päässyt oikean kirjailijan eli Pentti Saarikosken runositaatti ja siitä käytävä arvokas keskustelu pojan isän kanssa. Mimmu Tihinen onkin onnistunut erinomaisesti yhdistämään selkeän kielen ja tärkeän syvällisen intertekstuaalisen pohdinnan. Samoin hän on ripotellut hauskasti mausteeksi toteavan kerronnan lomaan huumoria, niin että kertomuksessa esiintyvät monenlaiset ennakkoluulot tai oppimiseen liittyvät esteet osin sen avulla voidaan voittaa.

Numerolla kymmenen leikitellään kirjassa moneen otteeseen. Se on tekemisissä myös teoksen monimerkityksisen nimen kanssa. Kirja on helppolukuinen, monikerroksinen ja ulkoasultaan korkeatasoinen. Täyden kympin selkokirja!

Teresia Volotinen

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s