[arvio] Helena Meripaasi: Kuriton koiranpentu

Basic RGBHelena Meripaasi
Kuriton koiranpentu (Tassu-trio 1)
Otava 2017
978-951-1-30435-7

Kuriton koiranpentu on ensimmäinen kirja Helena Meripaaden koira- ja kissaharrastuksesta kertovassa Tassu-trio -sarjassa. Kirja sijoittuu Vantaan Länsimäkeen, urbaaniin mutta luonnon täplittämään ympäristöön.

Meripaasi on kirjoittanut aikaisemminkin elämistä. Koirista hän kertoo Koirahullun päiväkirja -sarjassa (2000-2005) sekä Irin Kennel -sarjassa (2009-2012). Meripaaden kirjoissa eläinharrastus yhdistyy luontevasti kaverikiemuroihin ja perhe-elämän mutkiin. Näin käy myös Kuriton koiranpentu -kirjassa, jonka alku on kuin elokuvasta.

Omaa koiraansa ulkoiluttava Allu näkee liikenteen seassa poukkoilevan valkoisen koiran ja mitään miettimättä säntää sen perään ottaakseen karkulaisen kiinni. Samaan aikaan Christa herää kotonaan ja saa kuulla äidiltä, että hänen kissansa on vakavasti sairas ja tarvitsee eläinlääkärin apua. Eläinlääkärin tytär Erika taas on palaamassa kotiin Tallinnan matkalta ja odottaa jo innolla koiransa tapaamista. Hän ei tiedä, että koira on karannut ja sen on ottanut kiinni tyttö, joka on aina unelmoinut juuri hänen koiransa kaltaisesta lemmikistä. Kolmen tytön tiet kohtaavat sattumalta, mutta ensi silmäyksellä ystävyys ei tarinassa synny.

Allu on yksinhuoltajan tytär, joka on ihan liian paljon yksin kotona. Äiti on välillä öitä ja viikonloppujakin poissa, eikä aina muista jättää Allulle ruokarahaa. Jo kotoa muuttanut isosisko Mari auttaa tarvittaessa, mutta Allu ei aina tahdo kertoa Marille olevansa yksin kotona, sillä Mari ja äiti tappelevat asiasta hirvittävästi.

Christa jää kotona ihaillun pikkuveljen varjoon. Vaikka perheen asiat ovat monella tapaa hyvin, isä on suorasanainen, tytärtään vähättelevä ja Christan mielestä epäreilukin. Äiti taas ei oikein uskalla puolustaa tytärtään.

Erikan vanhemmat ovat eronneet pian Erikan parannuttua vakavasta sairaudesta. Vaikka äiti ja tytär pärjäävät ihan mukavasti, Erika tahtoisi saada isän kotiin edes käymään. Isä kuitenkin välttelee äitiä kaikin keinoin.

Meripaasi rakentaa hyvin tyttöjen hidasta ystävystymistä. Erilaisista perhetaustoista tulevien tyttöjen on välillä vaikea ymmärtää toisiaan. Etenkin Allun ja Erikan välit ovat alkuun huonot. Allu turvautuu valkoisiin valheisiin, koska ei halua tunnustaa taitamattomuuttaan koirankouluttajana. Erika puolestaan on hyvin etevä agilityssa, mikä saa hänet vaikuttamaan tylyltä ja ylimieliseltä. Kirjassa nouseekin esiin puhumisen ja rehellisyyden merkitys ystävyydessä sekä se, miten tärkeää on antaa toiselle mahdollisuus.

Perhesuhteiden kuvaukset ovat kirjan kiinnostavinta antia. Jokaisen tytön perheessä on ongelmia, joita on vaikea jakaa muiden kanssa. Allun tilanne huolestuttaa kirjan aikuisiakin, mutta myös Christa kokee jäävänsä henkisesti hyvin yksin perheessään. Teemat ovat tärkeitä, sillä lastenkirjoissa käsitellään yhä vähän köyhyyttä, eriarvoisuutta ja sitä ahdistusta, jota aikuisten väliset ongelmat lapsille aiheuttavat.

Eläimet ovat Meripaaden kirjoissa aina pääosassa ihmisten rinnalla. Hän ei kuitenkaan inhimillistä lemmikkejä, vaan kertoo niiden hoidosta ja kasvatuksesta asiallisesti. Kirjassa huomioidaan myös eläinsuojelunäkökulma: tarinaan on punottu muun muassa pentutehtailuun liittyvää tietoa. Asiatiedon välityksessä Meripaasi onkin erityisen taitava, sillä lukijalle ei jää olo, että hänelle luennoidaan. Lisäksi hän tuntee etenkin koiraharrastuksen monipuolisesti ja kuvaa hienosti sitä, miten paljon vaivaa lemmikin kanssa harrastaminen vaatii.

Mirjami Mannisen tekemä kansi on houkutteleva ja hauskan värinen, ja moni tarttuukin kirjaan varmasti jo pelkän kannen ja sen hauskan näköisten eläinhahmojen perusteella.

Paula Niemi

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s