[arvio] Anneli Kanto: Vilma Virtanen virpomassa

Anneli Kantovilma_virpomassa_kp
Vilma Virtanen virpomassa (Viisi villiä Virtasta 9)
Kuvittanut Noora Katto
Karisto 2017
ISBN 978-951-23-6244-8

Vilma Virtanen virpomassa on yhdeksäs Virtasen lapsista kertova kuvakirja. Tällä kertaa Virtasilla valmistaudutaan pääsiäiseen.

Pääsiäisestä kertovia kirjoja julkaistaan vähän, vaikka niille on paljon kysyntää. Vielä vähemmän julkaistaan kuvakirjoja, joissa kerrotaan suomalaisista pääsiäisperinteistä ja jotka eivät suoraan käsittele kristillistä traditiota. Niille on kuitenkin tarvetta, sillä käännöskirjallisuuden pääsiäisenviettotavat poikkeavat meidän perinteistämme.

Kannon tekstissä pääsiäisen teemoja käydään läpi lapsiperheen arjen näkökulmasta. Kirjassa haetaan pajunkissoja viime tingassa räntäsateessa ja virpomavitsojen koristelijat eivät ole kauhean taitavia tai huolellisia. Riitaakin lapsille tulee. Ujon Vilman mielestä virpominen on pelottavaa. Virtaset selviävät virpomisesta vastoinkäymisistä huolimatta ihan hyvin.

Vilma Virtanen virpomassa kuvaa ennen kaikkea maallistuneita ja muuttuneita perinteitä. Kirjassa ei käydä läpi pääsiäisen kristillistä taustaa ja palkkio virpomisesta saadaan saman tien. Kirja myös sekoittaa iloisesti virpomis- ja trulliperinnettä. Tämä saattaa vaivata osaa lukijoista, mutta varmasti myös ilahduttaa vanhempia ja kasvattajia. Monessa lapsiperheessä pääsiäinen on nykyään sekä virpomavitsojen, suklaamunien että noidaksi pukeutumisen juhla selkeiden traditioiden sijaan. On hienoa, että näille perheille on tehty oma kirja. Kirjaa lukiessa voidaan pohtia myös sitä, miten oman perheen tapa valmistautua pääsiäiseen eroaa Virtasen perheestä.

Kirja on erityisen palkitseva luettava sellaisille lapsille ja aikuisille, joiden mielestä vieraiden ihmisten oven taakse meneminen on ahdistavaa. Tarinassa tulee vastaan monta virpojaa kauhistuttavaa ja nolottavaa asiaa. Samalla esitellään erilaisia naapureita, muun muassa vihainen mummo ja Pertun mielestä liian pienen suklaamunan antava täti. Teksti antaakin monta mahdollisuutta lasta pelottavien ja askarruttavien asioiden käsittelyyn.

Noora Katon kuvitustyyli pääsee oikeuksiinsa pääsiäiskoristeiden, virpomavitsojen, pääsiäismunien ja pupujen kuvaamisessa. Myös pahoinvoiva nuorukainen tavoittaa hienosti aikuisen, joka ennemmin tai myöhemmin tulee virpojaa ovella vastaan. Kuvittaja on kuitenkin jättänyt huonovointisuuden syyn hienotunteisesti piiloon. Näin lukija voi itse päättää, miten asian lapsille selittää. Ehkä pääsiäismuniakin voi syödä liikaa!

Paula Niemi 4/2017

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s